Titicaca

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee järveä. Asteroidista kertoo artikkeli 1801 Titicaca.
Titicaca
Titicaca rannalta
Titicaca rannalta
Sijainti Peru ja Bolivia
Pinta-ala 8 300 km²
Suurin syvyys 280 m
Keskisyvyys 140–180 m

Titicaca (espanjaksi Lago Titicaca) on Etelä-Amerikan suurin järvi. Se sijaitsee 3 821 metriä merenpinnan yläpuolella ja on maailman korkeimmalla sijaitseva järvi, jossa on kaupallista merenkulkua.[1]selvennä

Titicacan pinta-ala on 8 300 km² ja se sijaitsee altiplanon ylängöllä Andien vuoristossa Perun ja Bolivian rajalla. Sen keskisyvyys on 140–180 metriä ja syvin kohta 280 metriä. Suurin pituus on 190 km ja leveys 80 km. Se on tilavuudeltaan suurin Etelä-Amerikan järvistä. Järven eteläosassa on lähes erillinen Huiñamarcan allas, joka yhdistyy pääjärveen vain 800 m leveän salmen kautta.[2] Yli 25 jokea laskee Titicacaan ja tuo siihen viileää vettä jäätiköiltä. Desaguaderojoki on järven ainoa laskujoki ja suuri osa vedestä poistuukin haihdunnan kautta.

Titicacan kartta

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvessä on 41 saarta, joista monilla on asutusta.

Titicacan ja koko Perun suosituimpia nähtävyyksiä ovat Los Uros – kelluvista kaisloista tehdyt keinotekoiset saaret. Niiden asukkaat pakenivat kaislalautoilleen inkojen hyökkäyksiä. Saarilla asuu edelleen noin 300 henkeä. Kaislasaaret lahoavat pohjastaan, mutta niiden pintaan lisätään uusia kerroksia kaislaa.[3]

Taquilesaarella on ollut asutusta yli 10 000 vuoden ajan. 1200-luvulle asti siellä asui tihuanaco-kansaa, jotka joutuivat inkojen valloitusretkien kohteeksi. Nykyisin asukkaita on noin kolmetuhatta. Saarella kudotaan ja neulotaan alpakkaneuleita.[4]

Amantanisaari on pyöreä ja pinta-alaltaan noin 15 neliökilometriä. Sillä asuu noin 800 perhettä kuudessa kylässä.

Isla del Sol, auringon saari, sijaitsee Bolivian puolella. Siellä on jäänteitä inkojen rakennuksista, ja myytit ensimmäisestä inkasta liittyvät tähän saareen.

Titicaca satelliittikuvassa. Perun ja Bolivian välinen raja piirretty kuvaan.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Titicaca on Ramsarin sopimuksella suojeltu vesialue vuodesta 1998 asti. Siellä elää yli kuusikymmentä lintulajia, muun muassa flamingoja ja uhanalainen endeeminen lentokyvytön titicacanuikku (Rollandia microptera).[4] Luontaisia kalalajeja ovat killit, mm. karachi (Orestias ispi) ja monnikalojen heimon Trichomycterus-sukuun kuuluva boga; 1930-luvun lopussa järveen istutettiin taimenia ja makrilleja. Titicacajärven endeeminen sammakko voi kasvaa kilon painoiseksi ja yli 33 cm pitkäksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Titicaca.

Koordinaatit: 15°50′S, 69°20′W

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.