Tiglat-Pileser I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Tiglat-Pileser I (1115–1076 eaa.) oli Assyrian kuningas, joka perusti lyhytikäisen suurvallan ja oli eräs Assyrian mahtavimmista kuninkaista. Tiglat-Pileser I:n nimi oli alun perin assyriaksi Tukulti-apil-Esharra, ”luotan Esharran poikaan”, useimmiten käytetään kuitenkin Raamatun mukaista nimeä. Tiglatpileser I:n luoma imperiumi oli sataan vuoteen uusi Assyrian loistokausi, ja se kesti vain kolme sukupolvea. Alussa hän hyökkäsi luultavasti fryygialaisia Mushki-kansoja vastaan, ja myöhemmin laajensi valtaansa Syyriassa ja Kurdistanin vuorilla, ja valtasi lopulta Babylonian.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiglat-Pileser pystyi rakentamaan suurvallan, kun Egypti oli jakautuneena Tanisin ja Theban johtamiin valtioihin, ja heettiläisten valtakunta oli luhistunut. Nebukadnessar I:n johtama Babylonia oli Assyriaa heikompi. Tiglat-Pileser I ajoi 1114 eaa. pois maahan tunkeutuneet fryygialaisetMushkit Ylä-Eufratilta Assyrian alueelta. Se onnistui armeijan Tur Abdinin vuortn yli johtamalla pikamarssilla.[1] Tiglatpileser valtasi samalla retkellä Kommagenen Kitäisen Eufratin ja Kilikian välissä. Syyri määrä vihollisia surmattiin armotta, vankeja vietiin Assyriaan. Vallattiin myös Itä-Kappadokia.

Assyria voitti myös eettiläisten rippeet Pohjois-Syyriasta ja lattoi ne maksamaan veroja, samoin Malatiasta koilliseen Assyrian Subartun provinssista. Assyrialaiset etenivät Vanjärven eli Nairin suuren meren eteläpuoliseen vuoristoon Khabikhin maahan ja kääntyivät länteen vallatakseen Mussrin ja Malatian. Etelä-Amenian Nairimaat voitettiin ja pakotettiin maksamaan veroa. Viidentenä vuonna Tiglat-Pileser I valtasi Comanan ja Kappadokian ja alueita Kilikiassa. Pohjois-Syyrian aramealaisten kimppuun hyökättiin myös.

Tiglatpileser palautti Assyrian entiseen kokoonsa, ja päätti ylittää suurvalaln rajat. Tiglatpileser pyrki välimerelle, ja kauhistuneet Foinikian kaupungit Byblos, Siidon ja Arvad, ja monet muut kaupungin päättivät maksaa veroa kuultuaan Assyrian armeijan hirmotöistä, toisaalta ne aivan oikein uskoivat Assyrian rauhoittavan aramealaisia ryöstelijöitä. Tiglatpileser marssi Libanoniin, josta Amurruun ja meren yli Simyraan kuuden tunnin purjehduksen päähän.[2] Libanon valloitettiin 1095 eaa., foinikialaiset maksoivat Assyrialle veroa. Tiglatpileser taisteli monta kartaa maahan tunkeutuvia aramealaisia vastaan tunkeutuen Syyrian Palmyraan eli Tadmoriin.

Kun Babylonian kuningas Nebukadnessar kuoli, hänen seuraajansa päätti hyökätä Assyriaan ryöstämään maata. Tiglatpileserin johtamat assyrialaiset kostivat hyökkäämällä Babyloniaan valloittaen Babylonin ja loput maasta. Sinettitaide oli yleistymäsäs näihin aikoihin. Kuningas rakennuttii temppeleitä ja viljavarastoja. Usko pahoihin aaveisiin, joka oli ollut yleistä aiemmin, yleistyi erityisesti, ja papit loitsivat niitä vastaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 447
  2. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 447-448
Edeltäjä
Ashur-resh-ishi I
Assyrian kuningas
1115–1077 eaa.
Seuraaja
Asharid-apal-Ekur