Kommagene

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antiokhos I kättelee Heraklesta.

Kommagene (m.kreik. Kομμαγηνή, lat. Commagene) oli kuningaskunta, joka sijaitsi Eufratin yläjuoksulla. Kommagenen pääkaupunki oli Samosata.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommagene mainitaan jo assyrialaisissa teksteissä Assyrian liittolaisena. Vuonna 708 eaa. Sargon II liitti Kommagen Assyriaan. Hellenistisellä ajalla Kommagene riistäytyi seleukidien hallinnasta vuonna 162 eaa. Kommagenen hellenistisistä hallitsijoista tärkein oli Antiokhos I Theos, joka hallitsi 69–40 eaa. Antiokhos I avusti Pompeiusta tämän sotiessa parthialaisia vastaan. Augustuksen aikana Kommagenestä tuli Rooman vasalli. Vuonna 17 Tiberius syrjäytti Antiokhos III:n, mutta Caligula asetti valtaistuimelle Antiokhos IV:n, joka hallitsi vuoteen 72. Vespasianus syrjäytti hallitsijasuvun viimeisen jäsenen.

Luettelo Kommagenen hallitsijoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommagenen satraapit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Samos I, 290–260 eaa.
  • Arsames, 260–228 eaa.
  • Kserkses, 228–201 eaa.
  • Ptolemaios, 201–163 eaa.

Kommagenen kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]