Tellervo Pajamies
Raila Tellervo Pajamies (o.s. Kallio; 30. huhtikuuta 1935 Nivala – 26. kesäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen ooppera- ja konserttilaulaja sekä laulupedagogi. Hän oli äänialaltaan mezzosopraano.[1]
Pajamies oli Veikko ja Maria Kallion lapsi. Perheen äiti kuitenkin sairastui keuhkotuberkuloosiin tytön ollessa vain kuuden viikon ikäinen. Isoäiti Kaisa Kallio otti vastuulleen Tellervon kasvatuksen.[1] Kaisa Kallio oli Kyösti Kallion puoliso ja otti miehensä presidentiksi valitsemisen jälkeen Tellervon mukaansa presidentinlinnaan.[2] Siellä Tellervo tallentui vuoden 1938 joulumerkkiin, jota myytiin tuberkuloosin ennaltaehkäisyn edistämiseksi. Kuvassa tyttö istuu yöpaidassa ja nukkensa kanssa isoäitinsä sylissä. Kyösti Kallion kuoltua seurasi paluu isoäidin kanssa Nivalaan, jossa asetuttiin tytön sedän, kuvanveistäjä Kalervo Kallion rakennuttamaan Pajariin. Kalervo Kallio veisti Tellervo Pajamiehen mallista 1950-luvulla myös Postityttö-teoksen, joka sijoitettiin vanhan Postitalon asiakaspalveluhalliin.[1]
Pajamies opiskeli Porvoon naisopistossa. Tänä aikana hän aloitti laulun opiskelun Kyllikki Pajamiehen johdolla. Opettajan poika oli arkkitehti Ilkka Pajamies, josta tuli Tellervo Pajamiehen puoliso. Pariskunnalle syntyivät lapset Minna ja Mikko. Tellervo Pajamies valmistui musiikinopettajan pätevyydellä Sibelius-Akatemiasta vuonna 1960. Näihin aikoihin hän lauloi Suomen kansallisoopperan kuorossa parin vuoden ajan ja esiintyi myös eräissä pienissä rooleissa solistina. Pajamies suoritti lauludiplominsa vuonna 1965 opettajanaan Antti Koskinen. Hän piti ensikonserttinsa vuonna 1966 ja teki samana vuonna läpimurtonsa tulkitsemalla Suomen kansallisoopperassa Octavianin housuroolin Richard Straussin oopperassa Ruusuritari.[1] Pajamies myös kantaesitti Ilkka Kuusiston teoksen Merellinen sarja (1966) pianisti Pentti Koskimiehen kanssa.[3] Pajamies suoritti täydentäviä lauluopintoja Wienissä, Kölnissä ja Münchenissä.[1]
Pajamies aloitti laulajien opettamisen Lahden musiikkiopistossa ja jatkoi tätä työtään Helsingin konservatoriossa. Vuosina 1980–1998 hän työskenteli Sibelius-Akatemiassa laulutaiteen lehtorina, minkä jälkeen hän jäi eläkkeelle. Pajamies antoi myös yksityisopetusta. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 86-vuotiaana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Muistot: Tellervo Pajamies 1935-2021 Helsingin Sanomat 19.7.2021, viitattu 18.1.2023
- ↑ Kaisa Kallio - presidentin puoliso, Kaisankodin perustaja Naisten Ääni, viitattu 18.1.2023
- ↑ Merellinen sarja Music Finland Core, viitattu 18.1.2023
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitystietokanta: Tellervo Pajamies
- Tellervo Pajamies Internet Movie Databasessa. (englanniksi)