Tantaalikarbidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tantaalikarbidi

Tantalum carbide TaC.JPG

Tunnisteet
CAS-numero 12070-06-3
Ominaisuudet
Molekyylikaava TaC
Moolimassa 192,96 g/mol
Ulkomuoto Kullanruskeaa kiinteää ainetta[1]
Sulamispiste 3 950 °C[1]
Kiehumispiste 5 500 °C
Tiheys 13,9 g/cm3
Liukoisuus veteen Ei liukene

Tantaalikarbidi (TaC) on epäorgaaninen yhdiste ja tantaalin karbidi. Aine on erittäin kovaa ja sitä käytetään työkalujen terissä.

Rakenne ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan tantaalikarbidi muistuttaa huomattavasti niobiumkarbidia. Tantaalin ja hiilen yhdisteellä on kaksi faasia: ditantaalikarbidi ja tantaalikarbidi, joiden koostumusta voidaan kuvata kaavoilla Ta2C ja TaC. Näistä ainoastaan tantaalikarbidilla on merkittävää käyttöä. Tantaalikarbidi ei ole täysin stoikiometrinen ja sen koostumus vaihtelee rakenteesta TaC0,73 lähes stoikiometriseen. Tantaalikarbidilla on pintakeskeinen kuutiollinen alkeiskoppi.[1]

Tantaalikarbidi liukenee ainoastaan väkevän typpihapon ja vetyfluoridin seokseen. Hapen läsnä ollessa se hapettuu yli 800 °C lämpötiloissa tantaalipentoksidiksi. Muuten se on kemiallisesti hyvin inertti.[1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tantaalikarbidia valmistetaan kuumentamalla tantaalipentoksidin ja hiilen välisellä reaktiolla 1 700 °C lämpötilassa. Tantaalikarbidia voidaan valmistaa kuumentamalla tantaalipentoksidia hiilen kanssa. Hieman epäpuhtaampaa tuotetta saadaan kuumentamalla ferrotantaalia tai tantaalia sisältävää romua hiilen kanssa.[2][3]

Ta2O5 + 7 C → 2 TaC + 5 CO

Yhdistettä voidaan valmistaa myös kemiallisella kaasufaasipinnoituksella. Tällöin reaktion lähtöaineina käytetään tantaalimetallia ja metaania tai tantaalitetrakloridia, kloorimetaania ja vetyä. Kloridia käytettäessä tarvitaan alhaisempi lämpötila.[4][1]

Ta + CH4 → TaC + 2 H2
TaCl4 + CH3Cl + H2 → TaC + 5 HCl

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tantaalikarbidia käytetään muiden karbidien tavoin parantamaan metallien kemiallista ja sään kestävyyttä sekä kovuutta. Tantaalikarbidin lisääminen teräkseen parantaa erityisesti materiaalin kovuutta korkeissa lämpötiloissa. Yleensä yhdistettä käytetään muiden karbidien, kuten niobiumkarbidin, volframikarbidin ja titaanikarbidin kanssa. Tantaalikarbidia käytetään myös valmistettaessa metallista tantaalia.[1][4][5][6][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Hugh O. Pierson: Handbook of chemical vapor deposition, s. 247. William Andrew, 1999. ISBN 978-0-8155-1432-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.2.2011). (englanniksi)
  2. a b John B. Lambert :Tantalum and Tantalum Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 21.2.2011
  3. a b Helmut Tulhoff: Carbides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 21.2.2011
  4. a b C. K. Gupta: Chemical metallurgy: principles and practice, s. 372. Wiley-VCH, 2003. ISBN 978-3527303762. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.2.2011). (englanniksi)
  5. Joseph R. Davis: Tool materials, s. 38. ASM International, 1995. ISBN 978-0871705457. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.2.2011). (englanniksi)
  6. Vukota Boljanovic: Metal shaping processes, s. 308. Industrial Press Inc., 2009. ISBN 9780831133801. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.2.2011). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.