Tšekin maantiede
Tšekin maantiede kertoo Tšekin maantieteeseen liittyvistä asioista. Tšekki on vuorten ympäröimä Keski-Euroopan maa.
Pinnanmuodot ja vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maan lounaisosassa Saksan, Itävallan ja Tšekin rajaseudulla on Böhmerwaldin vuoristo, joka tunnetaan Tšekissä nimellä Šumava. Alueella on Šumavan kansallispuisto. Maan luoteisosassa on Saksan ja Tšekin rajaseudulla Erzgebirgein vuoristo, joka tunnetaan Tšekissä nimellä Krušnohoři. Maan koillisosassa ovat Sudeetit ja kaakkoisosassa on Määrin ylänköalue. Maan korkein vuorenhuippu on Sněžka, joka sijaitsee Riesengebirgen vuoristossa. Vuoristojen keskellä sijaitsevalla Böömin alangolla virtaa joki Elbe ja sen sivujoet Vltava ja Eger.[1]
Vltava on Tšekin pisin joki, joka virtaa pääkaupungin Prahan läpi.[2] Määrin alueella virtaa joki Morava, jonka 38900 neliökilometrin kokoisesta valuma-alueesta suurin osa on Määrissä. Tämä joki virtaa ensin Tšekin ja Slovakian rajalle ja sitten Slovakian ja Itävallan rajalle.[3]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmasto on yleensä tyypillinen mannerilmasto, mutta vuoriston eri korkeuksilla ilmasto vaihtelee. Eri vuodenaikojen lämpötilojen erot ovat suurimmillaan maan itäosassa. Lämpimin alue on Böömin alueella.[1]
Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Šumavan kansallispuiston lisäksi Tšekin kansallispuistoja ovat Podyjí, České švýcarsko ja Krkonoše.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Liisa Honkala: Maailmalla, Eurooppa, s. 150-151. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-33475-1.
- ↑ Vltava ja Kaarlensilta Tasty travelissimo. Rantapallo. Viitattu 29.3.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Morava River Britannica. Viitattu 29.3.2023.
- ↑ Justin Kavanagh: Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot, s. 148-149. Suomentanut Jarkko Iisakka, Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen. Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-4495-2.