Tähtitorninmäen murha 1947

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tähtitorninmäen murha oli Helsingissä Tähtitorninmäen puistossa yöllä 10.–11. heinäkuuta 1947 tapahtunut henkirikos, jossa hovimestari Alexander Adlivankin (s. 1925) surmasi kuristamalla 37-vuotiaan Maj-Lis Packalénin. Tämä rikos oli myöhemmin aiheena kirjailija Onni Hallan romaaniin Oudot virrat, jonka pohjalta tehtiin myös elokuva.[1][2]

Helsinkiläisen ravintola- ja hotellialan yrittäjän poika Alexander Adlivankin oli mennyt naimisiin saman vuoden alkupuolella, ja hän työskenteli hovimestarina helsinkiläisessä Andréa-ravintolassa. Adlivankin tapasi Maj-Lis Packalénin illalla 10. heinäkuuta ravintola Kappelissa vain puolitoista tuntia ennen surmatekoa. Ravintolasta lähdettyään he tulivat Tähtitorninmäelle ja istuutuivat puistonpenkille. Adlivankin alkoi tällöin kuristaa Packalénia ja he kamppailivat niin että naisen vaatteet repeytyivät riekaleiksi ja levisivät penkin ympäristöön. Kuristettuaan naista Adlivankin asetti puistonpenkin uhrin päälle niin että yksi penkin jaloista oli tämän kurkun päällä. Tämä aiheutti uhrin kuoleman.[1][2]

Yövartija löysi Packalénin alastoman ruumiin aamuyöllä penkin luota. Adlivankin pidätettiin kotoaan päivää myöhemmin ja hän tunnusti tekonsa. Teon jälkeen spekuloitiin että Adlivankin olisi saanut kimmokkeen tekoonsa helsinkiläisissä elokuvateattereissa kevätkesällä 1947 esitetystä englantilaisesta rikoselokuvasta Yön sävel. Lawrence Huntingtonin vuonna 1946 ohjaamassa elokuvassa sarjakuristaja surmaa uhrinsa yöllä lontoolaisessa puistossa heidän istuessaan puistonpenkillä. Adlivankin oli kyllä nähnyt elokuvan kahdesti, mutta oman kertomansa mukaan elokuva ei tehnyt häneen vaikutusta. Adlivankin oli aiemmin ollut mukana Suomi-Filmin kamera-assistenttina vuonna 1942 kuvattaessa Wilho Ilmarin jännityselokuvaa Yli rajan.[1][2][3]

Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi maaliskuussa 1948 Adlivankinin täyttä ymmärrystä vailla tehdystä taposta yhdeksäksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja taloudellisiin korvauksiin uhrin perheelle. Tuomio lyheni ylemmissä oikeusasteissa seitsemään vuoteen. Adlivankin kärsi ensikertalaisena tuomiostaan puolet, ja hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen tammikuussa 1952. Hän toimi jonkin aikaa moottoriasentajana ja lähti sitten merille. Adlivankin oleskeli Yhdysvalloissa vuoden verran ja palasi sitten Tukholmaan työskennellen siellä ravintola-alalla. Hänet tuomittiin Ruotsissa neljäksi kuukaudeksi vankeuteen pahoinpitelystä ja passitettiin sitten Suomeen, jossa hän oli vankilassa heinäkuuhun 1954 saakka. Vapauduttuaan hän oli työssä makeistehtaassa, mutta jo marraskuussa 1954 hänet tuomittiin uudelleen 11 kuukauden vankeusrangaistukseen varastetun tavaran kätkemisestä ja törkeää lievemmästä pahoinpitelystä.[1][4][5]

Kirjailija Onni Halla käytti Tähtitorninmäen murhaa esikuvana kirjoittaessaan romaaniaan Oudot virrat, joka ilmestyi 1949. Romaanin pohjalta tehtiin myös vuonna 1954 elokuva Olemme kaikki syyllisiä, jonka käsikirjoitti ja ohjasi Aarne Tarkas. Elokuvassa tapahtumapaikaksi on muuttunut Kaivopuisto ja tappajan ajavat tekoonsa traumaattiset lapsuudenkokemukset ja seurustelusuhteen päättyminen. Uhri oli elokuvassa tekijän pitkäaikainen seurustelukumppani. Elokuvan tapahtumat eivät siis vastanneet näiltä osin Adlivankinin tekoa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]