Tähtikudospistiäinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähtikudospistiäinen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Osaluokka: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Sahapistiäiset Symphyta
Yläheimo: Kudospistiäismäiset Pamphilioidea
Heimo: Kudospistiäiset Pamphiliidae
Suku: Acantholyda[2]
Laji: posticalis
Kaksiosainen nimi

Acantholyda posticalis
(Matsumura, 1912)

Synonyymit
  • Acantholyda nemoralis
  • Acantholyda stellata[3]
Katso myös

  Tähtikudospistiäinen Commonsissa

Tähtikudospistiäinen (Acantholyda posticalis) on pistiäisiin kuuluva hyönteinen, jonka toukat syövät männynneulasia.[4]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen pistiäiskoiras on yleisväriltään mustahko ja sen pää on puoliksi mustan ja puoliksi keltaisen värinen. Naaras on mustan- ja keltaisenkirjava. Aikuinen tähtikudospistiäinen on kooltaan noin 14 mm. Lajin toukat ovat ruskeapäisiä ja ruumiin väriltään vihertäviä tai rusehtavia. Toukkien kyljillä on tummempia juovia. Maahan pudottautuneet toukat ovat väriltään keltaoransseja.[3]

Elinkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen pistiäinen lentää Suomessa touko-heinäkuussa.[3][4] Koiraat ovat naaraita useammin lennossa.[3] Naaras laskee 30–50 veneenmuotoista munaa yksitellen männyn neulasille alkukesän aikana.[3][4] Munat sijaitsevat usein puun latvaosissa ja neulasten kärkipuoliskossa.[3] Toukat kuoriutuvat munista kesä-heinäkuussa ja syövät männynneulasia pääosin heinäkuun ajan. Ne elävät yksittäin kutomansa seittikudoksen sisällä.[3] Tämän jälkeen toukka laskeutuu maahan ja viettää siellä kahdesta neljään vuotta. Toukat koteloituvat keväällä ja lyhyen kotelovaiheen aikana ne kehittyvät täysikasvuisiksi pistiäisiksi.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtikudospistiäisen tuhoamaa metsää on uudistettu avohakkuulla Yyterissä.

Tähtikudospistiäinen on sukunsa yleisin laji.[3] Sitä tavataan etenkin Keski-Euroopan ja Baltian mäntymetsissä. Suomessa lajilla on ollut tähän mennessä joukkoesiintymä Porin Yyterissä, jossa pistiäisiä on tavattu vuodesta 2006 lähtien ja jossa pystyyn kuollutta männikköä on jouduttu uudistamaan avohakkuin jopa luonnonsuojelualueella. Muualta maasta lajista on vain yksittäisiä havaintoja, vaikka se on levinnyt lähes kaikkialle männyn levinneisyysalueella.[3][4]

Torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtikudospistiäisen toukat syövät pahimmassa tapauksessa yksittäisen männyn kaikki neulaset, jolloin puu kuolee. Pistiäisten torjunta on hyvin vaikeaa, sillä laji selviää hengissä muun muassa maaston kulottamisesta. Lajin tuhokausi yhdellä paikalla kestää yleensä 10–20 vuotta ja laajoja tuhoja havaitaan noin kolmen vuoden välein.[4]

Yyterin alueella on kokeiltu sukkulamatojen käyttöä pistiäisen biologiseen torjuntaan.[5] Marraskuussa 2011 raportoitiin torjunnan onnistuneen myös luonnossa lupaavasti.[6]

Tähtikudospistiäisen luonnollisia vihollisia ovat esimerkiksi seuraavat loiset: Exetastes lucifer, Myxexoristops bonsdorffi, Myxexoristops hertingi, Pseudopachystylum gonioides ja Trichogramma dendrolimi.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juho Paukkunen: Tähtikudospistiäinen – Acantholyda posticalis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Acantholyda (TSN 152752) itis.gov. Viitattu 10.11.2011. (englanniksi) (taksonomian lähde)
  3. a b c d e f g h i A. Pouttu: Tähtikudospistiäinen (Acantholyda posticalis) 20.10.2009. Metla. Arkistoitu 6.12.2011. Viitattu 27.3.2010.
  4. a b c d e f Tähtikudospistiäisen torjuntakeinot vähissä. Maaseudun Tulevaisuus, 24.3.2010, s. 19. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  5. Miljardit madot pelastamaan Yyterin metsiä 25.3.2011. Yle Satakunta. Viitattu 10.11.2011. [vanhentunut linkki]
  6. Hannu Pitkäranta: Pelastajamatojen urakka onnistui Yyterissä hyvin. Satakunnan Kansa, 8.11.2011. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  7. Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Acantholyda posticalis (pine tree web-spinning sawfly) (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]