Sahapistiäiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sahapistiäiset
Pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini)
Pilkkumäntypistiäinen (Diprion pini)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Sahapistiäiset
Symphyta
Yläheimoja ja heimoja[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sahapistiäiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sahapistiäiset Commonsissa

Sahapistiäiset (Symphyta)[2] on pistiäisten alalahko. Sahapistiäisiä on 14 heimoa ja noin 10 000 lajia, joista Suomessa elää noin 700.[2]. Suomessa eläviä lajeja ovat mm. kääpiösahiainen, loissahiainen, mäntypistiäiset.

Nimi sahapistiäinen tulee useimmilla lajeilla takaruumiin kärjessä olevasta sahareunaisesta munanasettimesta, jolla eläin asetta munat kasvin solukkoon. Munanasetinta eläin ei kuitenkaan käytä pistimenä. Sahapistiäisten suomen kielistä nimistöä vasta valmistellaan[3].[2]

Useimmat lajit liikkuvat keväällä ja varhaiskesällä. Aikuiset ovat lyhytikäisiä. Joidenkin lajien aikuiset eivät syö lainkaan, toiset imevät mettä kukista ja toiset syövät pieniä hyönteisiä. Naaraat munivat lehtiin, oksiin tai puuhun. Puussa elävien aikuistuminen saattaa kestää vuosia, lehdellä elävillä vain pari viikkoa. Eräät lajit ovat kovakuoriaisten toukkien sisäloisia. Toiset pistiäiset voivat olla sahapistiäisten toukkien loisina (esim. mäntypistiäislamuri, mäntypistiäispiinuri, ahmaspistäiset).[2][4]

Sahapistiäisten ruumiinrakenne on pysynyt nykyisen kaltaisena ainakin 225 miljoonaa vuotta ja eläimet ovat nykyisistä pistiäisistä alkeellisimpia. Sahapistiäisten keski- ja takaruumiin välissä ei ole selvää ampiaisvyötäröä, vaan ne ovat melko tasapaksuja koko pituudeltaan (vrt. sisartaksoni hoikkatyviset). Siipien suonitus on monimutkainen. Toukilla on jaokkeiset raajat keski- ja takaruumissa, paitsi kaivautunein elävillä lajeilla, joilla ne ovat lähes surkastuneet. Useimpien lajien toukat muistuttavat perhostoukkia, mutta niillä on vähintään kuusi paria käsnäjalkoja ja vain yksi pari pistesilmiä.[2]

Monet sahapistiäiset, varsinkin mäntypistiäiset, aiheuttavat vahinkoa talousmetsille. Niiden toukat syövät puut neulasettomiksi, jolloin puun kasvu estyy. Tuho voi aiheuttaa 3–4 vuoden kasvua vastaavan menetyksen.[3][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fauna Europaea
  • Maailman eläimet – Selkärangattomat. Mikkola, Kauri (päätoim.). Tammi. Helsinki. 1989.
  • Metsiemme pistiäisiä. UPM Metsä. 2009.
  • Varama, Martti & Niemelä, Pekka. Männiköiden neulastuholaiset. Metsätieteen aikakauskirja 2/2001. PDF.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ryhmät: Fauna Europaea: Symphyta.
    Suomenkieliset nimet: Maailman eläimet: 137
  2. a b c d e Maailman eläimet: 122–123
  3. a b Metsiemme pistiäisiä: 2–3
  4. Metsiemme pistiäisiä: 18
  5. Varama & Niemelä: 275–276 (PDF: 1–2)