Suzanne Mubarak

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suzanne Mubarak
Suzanne Mubarak vuonna 2010
Suzanne Mubarak vuonna 2010
Henkilötiedot
Syntynyt28. helmikuuta 1941 (ikä 83)
Minya, Egypti
Puoliso Hosni Mubarak
Lapset Alaa Mubarak
Gamal Mubarak
Muut tiedot
KoulutusKairon Amerikkalainen yliopisto

Suzanne Mubarak (s. 28. helmikuuta 1941) on Egyptin entisen presidentti Hosni Mubarakin leski. Egyptiläis-brittiläisen pariskunnan lapsi Suzanne ja Hosni Mubarak avioituivat jälkimmäisen ollessa ilmavoimien upseeri ja hän nousi presidentiksi vuonna 1981. Pari sai kaksi poikaa, Alaan ja Gamalin. Hosni Mubarak syrjäytettiin vallankumouksessa vuonna 2011.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suzanne Mubarak (vas.) miehensä vieressä. Hosni Mubarak kättelee Puola presidentti Lech Kaczyńskia.

Suzanne Mubarak syntyi Minyassa Egyptissä vuonna 1941. Hänen isänsä oli egyptiläinen lääkäri ja äiti brittiläinen sairaanhoitaja. Nuooruutensa Suzanne varttui Kairon Heliopoliksella.[1] 16-vuotiaana hän tapasi tulevan aviomiehensä Hosni Mubarakin, joka tuolloin oli Egyptin ilmavoimien upseeri. Pari meni naimisiin vuotta myöhemmin ja he saivat kaksi lasta, Awaan ja Gamalin.[2] 10-vuotta myöhemmin opiskelemaan.[3] Hän sai alemman korkeakolututkinnon politiikan tutkimuksesta vuonna 1977 ja ylemmän tutkinnon sosiologiasta ja antropologiasta 1982. Molemmat tutkinnot hän suoritti Kairon Amerikkalaisessa yliopistossa.[1] Hänen miehestään tuli yksi jom kippur sodan sankareista ja hän kohosi nopeasti poliittiselle uralle.[2]

Egyptin presidentti Anwar Sadat murhattiin vuonna 1981. Tuolloin varapresidenttinä toimineesta Hosni Mubarakista tuli nyt maan presidentti. Toisin kuin joskus aikaisemmin, valtatyhjiötä ei syntynyt edellisen johtajat kuollessa. Alkoi pitkä ja vakaa Mubarakin valtakausi, jonka aikana tosin tehtiin vain hitaita uudistuksia.[2] Hänen vaimonsa Suzanne oli suhteellisen näkymätön hahmo etenkin länsimaissa.[3] Hän toimi kuitenkin esimerkiksi lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin parissa aloittaen hankkeita esimerkiksi koulujen ja kirjastojen parantamiseksi. Unescon pyynnöstä hän oli mukana aloittamassa Bibliotheca Alexandrina-hanketta.[1] Hänet nähtiin ajoittain myös diplomaattisissa tehtävissä. Vuonna 1985 hän johti egyptiläistä delegaationta Yk:n naisten vuosikymmenen kokoukseen Kenian Nairobissa ja vuonna 1987 hän oli puhujana kansainvälisessä lastenoikeuksien kokouksessa Italian Luganossa.[3]

Hosni Mubarakin hallinto kaatui vallankumouksessa vuonna 2011. Vallasta syösty presidentti tuomittiin seuraavina vuosina useita kertoja, mutta vuonna 2017 oikeus päätti vapauttaa hänet.[4] Vallankumouksen lopputulos merkitsi myös Suzanne Mubarakin joutumista syrjään vaikutusvaltaisesta asemastaan. Vallankumouksen jälkimainingeissa Mubarakin perhettä syytettiin esimerkiksi miljoonaomaisuuksien kokoamisesta. Suzanne Mubarakin uskottiin yleisesti myös yrittäneen saada miehensä nimittämään pariskunnan poika Gamal Mubarak seuraajakseen. Suzanne Mubarak oli jonkin aikaa pidätettynä, mutta hänet vapautettiin hänen suostuttuaan siirtämään miljoonia maan petoksista vastaavalle viranomaiselle.[5]

Hosni Mubarak kuoli helmikuussa 2020. Euroopan unionin pakotteet Suzannea ja muuta Mubarakin perhettä vastaan peruttiin maaliskuussa 2021.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arthur Goldschmidt: Historical dictionary of Egypt, s. 266. 3. p.. Scarecrow Press. ISBN 0-8 108-4856-2. (englanniksi)
  2. a b c Andrei Sergejeff: ”Hosni Mubarakin pitkät vuosikemmenet”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3.
  3. a b c Barbara Gamarekian: A Greater Role for Egypt's First Lady The New York Times. 14.2.1988. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  4. Profile: Hosni Mubarak BBC News. BBC. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  5. Egypt's Suzanne Mubarak freed after handing over assets BBC News. BBC. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  6. Mubarak family vows to sue after court reverses EU sanctions on assets Mada Masr. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  7. Egypt: EU revokes sanctions framework and delists 9 people Eurooppa-neuvosto. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)