Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto
| Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto | |
|---|---|
| Perustettu | 1912 |
| Lakkautettu | 1921 |
| Perustaja | SVTL |
| Tyyppi | ammattiliitto |
| Toimiala | kuljetustyöntekijöiden edunvalvonta |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Kattojärjestö | Suomen Ammattijärjestö |
| Jäsenlehti | Kuljetustyöläinen |
Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto (SKL) oli vuosina 1912–1921 toiminut ammattiliitto. SKL kuului Suomen Ammattijärjestöön.[1] Liitto julkaisi lehteä Kuljetustyöläinen.
Liitto perustettiin syksyllä 1912, kun Suomen Satama- ja Vesiliikennetyöntekijäin Liitto lopetti toimintansa. SVTL:n yhdistysten lisäksi mukaan tuli ajurien, varastotyöntekijöiden, merimiesten ja lämmittäjien osastoja. Vuonna 1913 liittoon liittyi liiketyöläisten osastoja ja myöhemmin myös rautatieläisiä. Autonkuljettajien ensimmäinen osasto muodostettiin 1914.[1]
Vuonna 1917 liitto kasvoi nopeasti. Uusina ryhminä SKL:ään liittyivät vakuutusasiamiehet sekä puhelinlaitosten ja palokuntien työntekijät. Jäsenryntäys johti kuitenkin myös hajoamiseen. Liiketyöntekijät irtautuivat toukokuussa perustaen Liiketyöväen Liiton. Ajurit erosivat ja perustivat Suomen Ajurien Liiton heinäkuussa. Merimiesten erottua muodostettiin Suomen Merimiesten ja Lämmittäjäin Unioni 1920.[1]
Sisällissodan jälkeen ammatillinen järjestäytyminen oli yleisesti ottaen lamassa, mutta satamatyöläiset muodostivat poikkeuksen. Järjestäytymisaste nousi sotaa edeltävälle tasolle jo 1919. SKL toteutti laajoja satamalakkoja, jotka olivat välitön syy muun muassa lakonmurtajajärjestö Vientirauhan perustamiseen. Lakot ja niissä kärsityt tappiot syvensivät työväenliikkeen suuntausten välisiä riitoja.[1]
Liittoa johtivat Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen järjestäytyneet kommunistit ja vasemmistososialistit. Vuonna 1921 SKL erosi Kansainvälisestä kuljetustyöväen liitosta (ITF) pyrkiessään seuraamaan Profinternin linjauksia. Eron toteutuessa Profintern oli tosin jo muuttanut käsityksiään.[1]
Vuonna 1921 SKL, Suomen Sahateollisuustyöväen Liitto ja Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen Liitto yhdistyivät muodostaen Suomen Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liiton. Alojen keskittämisestä yhteen liittoon oli keskusteltu jo pidemmän aikaa. Kyseisissä liitoissa oli runsaasti kausityöläisiä, jotka vaihtoivat alaa muutaman kuukauden välein joutuen samalla vaihtamaan liittoa. Aloista riippumatta vastassa olivat usein samat monialayhtiöt.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tapio Bergholm: Hajanainen ja sekava sukupuu. Kuljetusalan ammattiliitot 1905–1995 Työväen Arkisto. Arkistoitu 13.8.2020. Viitattu 6.6.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuljetustyöläinen-lehdet 1913–1917 (Kansalliskirjasto)