Strontiumkromaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Strontiumkromaatti
Tunnisteet
CAS-numero 7789-06-2
PubChem CID 24599
Ominaisuudet
Molekyylikaava SrCrO4
Moolimassa 203,62
Ulkomuoto Keltainen kiteinen aine
Tiheys 3,895 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 1,06 g/l (20 °C)[2]

Strontiumkromaatti (SrCrO4) on strontium- ja kromaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään väriaineena.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa strontiumkromaatti on keltaista kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on monokliininen. Aine liukenee vain hieman veteen, mutta liukenee paremmin happoihin. Strontiumkromaatti on voimakas hapetin ja karsinogeenista.[3][4][1][5]

Strontiumkromaattia valmistetaan saostamalla vesiliukoisten strontiumsuolojen liuoksista kromaattien avulla tai strontiumhydroksidin ja kromihapon reaktiolla.[3][4][1]

Strontiumkromaattia käytetään väriaineena taiteilijaväreissä, PVC-muovin värjäämiseen sekä erityisesti alumiinin korroosionestomaaleissa.[3][4][1][6][7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 423. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–92. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.1.2023). (englanniksi)
  3. a b c Stephen G. Hibbins: Strontium and Strontium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013.
  4. a b c J. Paul MacMillan, Jai Won Park, Rolf Gerstenberg, Heinz Wagner, Karl Köhler & Peter Wallbrecht: Strontium and Strontium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  5. Strontiumkromaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 7.1.2023
  6. Gerd Anger, Jost Halstenberg, Klaus Hochgeschwender, Christoph Scherhag, Ulrich Korallus, Herbert Knopf, Petr Schmidt & Manfred Ohlinger: Chromium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  7. Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Toxic and Hazardous Chemicals and Carcinogens, s. 2962. William Andrew, 2017. ISBN 9780323389686. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.1.2023). (englanniksi)
  8. Gerhard Pfaff: Inorganic Pigments, s. 261. Walter de Gruyter, 2017. ISBN 9783110484502. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.1.2023). (englanniksi)