Kromaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaliumkromaattia

Kromaatti-ioni (CrO42-) on anioni, joka syntyy kromihapon protolysoituessa dikromaatti-ionien lisäksi. Kromaatti-ioneita sisältäviä ioniyhdisteitä kutsutaan kromaateiksi. Useiden kromaattien väri on keltainen. Usein käytettyjä kromaattiyhdisteitä ovat muun muassa kaliumkromaatti (K2CrO4) ja keltaisena väriaineena käytetty lyijykromaatti (PbCrO4). Dikromaateissa on Cr2O72−-ioni, ja ne ovat väriltään voimakkaan oransseja.

Kemialliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kromaatti-ionin rakenne
Dikromaatti-ionin rakenne

Kromaatti-ionissa kromilla on sen korkein mahdollinen hapetusluku +VI, minkä takia kromaatit ovat voimakkaita hapettimia. Kromaatit korrosoivatkin voimakkaasti metalleja. Niitä voidaan kuitenkin käyttää myös korroosion estämiseen. Anodisina inhibiittoreina ne vaikuttavat anodilla tapahtuvaan sähkökemialliseen reaktioon sen nopeutta pienentävästi[1].

Vesiliuoksessa kromaatti-ionit sekä dikromaatti-ionit ovat tasapainossa.

2 CrO42− + 2 H3O+ ⇌ Cr2O72− + 3 H2O

Tasapainoa voidaan siirtää Le Châtelier’n periaatteen mukaisesti kromaatti-ionin puolelle nostamalla liuoksen pH:ta eli tekemällä liuoksesta emäksisempi. Vastaavasti tasapaino siirtyy dikromaatti-ionin puolelle pH:ta laskemalla eli tekemällä liuos happamaksi. Tasapaino riippuu myös liuosten konsentraatiosta.

Natriumkromaatti, kaliumkromaatti ja ammoniumkromaatti liukenevat veteen hyvin. Sen sijaan kromaattiyhdisteet, joissa on kationina raskasmetalli, lantanoidi tai maa-alkalimetalli ovat veteen vain hieman liukoisia.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kromaatit ovat karsinogeenisia. Kromaatit ovat yksi yleisimmistä syöpäriskiä aiheuttavista aineista työpaikoilla [2]. Kromaatit onkin Suomessa luokiteltu erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi[3]. Kromaatit aiheuttavat myös helposti allergisia iho-oireita[4].

Kromaatteja ja dikromaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sähkökemiallinen korroosio (pdf) ylivieska.cop.fi. Arkistoitu 27.1.2007. Viitattu 25.4.2008.
  2. ASA-rekisteri työsuojelun ja tutkimuksen apuna Työterveyslaitos. Arkistoitu 9.2.2005. Viitattu 25.4.2008.
  3. Valtioneuvoston päätös terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Finlex. Viitattu 25.4.2008.
  4. Käsi-ihottuma – ongelma työssä ja vapaa-aikana (pdf) Psoriasisliitto. Arkistoitu 8.11.2007. Viitattu 25.4.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]