Stig-Erik Leiponen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Stig-Erik Leiponen (30. huhtikuuta 1937 Kemi9. marraskuuta 2016) oli suomalainen juristi ja työmarkkinajärjestöjohtaja.[1]

Stig-Erik Leiposen vanhemmat olivat toimittaja Arvo Leiponen ja puhelinvirkailija Saga Häggström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1956 ja valmistui Helsingin yliopistosta lainopin kandidaatiksi 1962. Leiponen sai varatuomarin arvon 1964.[1]

Leiponen oli aluksi Hollolan tuomiokunnan notaarina ja Lahden maistraatin oikeusneuvosmiehenä. Hän tuli Liiketyönantajain keskusliiton LTK:n palvelukseen vuonna 1963. Leiponen oli järjestössä lainopillisena sihteerinä ja asiamiehenä, apulaisjohtajana 1970–1973 ja lopuksi johtajana. Leiponen oli Liiketyönantajien keskusliiton toimitusjohtajan Jarmo Pellikan varamiehenä vuodesta 1984 alkaen. Hän toimi viimeksi työehtoyksikön johtajana ja jäi eläkkeelle vappuna 1997.[1][2]

Stig-Erik Leiponen oli vuodesta 2002 rekisteröidyssä parisuhteessa Sosiaaliturvan tutkimuslaitoksessa tutkijana ja vs. johtajana toimineen valtiotieteen kandidaatti Heikki Kaitarannan (1941–2017) kanssa. He asuivat keväisin ja syksyisin Kyproksella ja kesäisin Kaitarannan kesäpaikalla Hollolan Vaavialassa. Suomen Kulttuurirahaston yhteydessä toimiva Stig-Erik Leiposen ja Heikki Kaitarannan rahasto perustuu heidän testamenttilahjoituksiinsa. Rahasto tukee yleisesti tiedettä ja taidetta.[1] Stig-Erik Leiposen ja Heikki Kaitarannan hauta on Maunulan uurnalehdossa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]