Sofja Tolstaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sofja Tolstaja
Со́фья Толста́я
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1844
Pokrovskoje-Strešnevo, Venäjän keisarikunta
Kuollut4. marraskuuta 1919 (75 vuotta)
Jasnaja Poljana, Neuvosto-Venäjä
Puoliso Leo Tolstoi
Kirjailija
Tyylilajit päiväkirja, pienoisromaanit
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Kreivitär Sofija Tolstaja 1900-luvun alussa

Sofija Andrejevna Tolstaja, os. Bers (ven. Со́фья Андре́евна Толста́я Берс); (3. syyskuuta [J: 22. elokuuta] 1844, Pokrovskoje-Strešnevon kartano, nyk. Moskovan luoteisosa, Venäjän keisarikunta4. marraskuuta 1919, Jasnaja Poljana, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kirjailija.

Hän kirjoitti pienoisromaaneja ja päiväkirjaa, jotka on julkaistu vasta 1900-luvun lopulla. Hän oli kirjailija Leo Tolstoin vaimo, joka puhtaaksikirjoitti ja kopioi käsin miehensä käsikirjoitukset.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sofija Andrejevna Bers syntyi saksalaisperäiseen aatelisperheeseen Pokrovskoje-Strešnevon kartanon mailla sijainneessa huvilassa, jonka hänen isänsä oli vuokrannut. Hänen vanhempansa olivat Moskovan palatsitoimiston lääkäri, valtioneuvos Andrei Jevstafjevitš Bers (1808-1868) ja kauppiassuvusta peräisin oleva Ljubov Aleksandrovna Islavina (1826-1886). Isällä oli myös vuonna 1833 syntynyt avioton tytär Varvara Bogdanovitš-Lutovinova naim. Žitova, Ivan Turgenevin äidin Varvara Petrovna Lutovinova Turgenevan (1787–1850) kanssa.[1]

Muita lapsia olivat Jelizaveta Andrejevna Bers (1843-1919) ja Tatjana Andrejevna naim. Kuzminskaja (1846-1925) sekä viisi poikaa: Orjolin varakuvernööri Aleksandr Andrejevitš Bers (1845-1918), valtioneuvoston jäsenet Pjotr ​​Andrejevitš Bers (1849-1910) ja Stepan Andrejevitš Bers (1855-1910) sekä Vladimir Andrejevitš Bers (1853-1874) ja Vjatšeslav Andrejevitš Bers (1861-1907).[1]

Hyvän kotiopetuksen saatuaan Sofija suoritti keisarillisen Moskovan yliopiston kotiopettajakokeen vuonna 1861 ja erottui joukosta professori Tihonravoville lähetetyllä esseellä aiheesta ”Musiikki”. Elokuussa 1862 Sofija vieraili perheineen isoisänsä Aleksandr Mihailovitš Islenievin luona Tulan maakunnassa, ja matkalla he vierailivat Leo Tolstoin luona Jasnaja Poljanassa. Saman vuoden syyskuun 16. päivänä Tolstoi kosi 18-vuotiasta Sofija Andrejevnaa ja viikkoa myöhemmin pidettiin häät.[2]

Sofijasta tuli avioliiton myötä aatelisarvoltaan kreivitär. Sofija ja Leo Tolstoi saivat 13 lasta, joista viisi kuoli lapsina.[3] Hän asui Jasnaja Poljanassa yhdeksäntoista vuotta, ja kävi silloin tällöin Moskovassa. Kreivitär Tolstaja toimi miehensä apuna, ja hän puhtaaksikirjoitti ja kopioi käsin kaikki käsikirjoitukset.[4] Tolstajan omat pienoisromaanit julkaistiin vasta yli sata vuotta niiden kirjoittamisen jälkeen.[5] Hänen päiväkirjansa käännettiin englanniksi 1980-luvun puolivälissä.[3] Päiväkirjassa on merkintöjä yli 50 vuoden ajalta.[6]

Sofija Andrejevna Bers (vas.) ja nuorempi sisar Tatjana Andrejevna Bers (oik.) 1860-luvun alussa.

Joidenkin Sota ja rauha -romaanin sankarien nimet, kuten Nataša Rostova, ja kuvaus Rostovin perheestä Leo Tolstoi otti Sofija Andrejevnan julkaisemattomasta tarinasta Nataša, joka kirjoitettiin ennen naimisiinmenoa kesällä 1862.[2] Sofija Tolstaja esitettiin pitkään elämäkerroissa ja kirjallisuudessa mustasukkaisena ja ahneena naisena, joka esti miehensä kohtalon askeettina ja profeettana.[5] Elämäkerturi Aleksandra Popoffin mukaan Tolstajan maineeseen oli syypäänä Tolstoin opetuslapsi ja läheinen ystävä Vladimir Tšertkov, joka esitti Sofijasta virheellistä tietoa ja liioitteli omaa asemaansa Tolstoin elämässä.[3]

Sofija Andrejevna kirjoitti öisin puhtaaksi miehensä päivisin kirjoittamat sivut. Avioliitto oli hyvin ristiriitainen, häittensä aattona itsesyytösten vaivaama Leo Tolstoi, jonka koko siihenastinen elämä oli ollut täynnä naisia, antoi morsiamensa lukea omat päiväkirjansa, joissa hän kuvasi sukupuolisuhteitaan maatilansa maaorja talonpoikaisnaisten kanssa. Nuori neito pysyi järkytyksestään huolimatta myöntävässä vastauksessaan ja niin alkoi 48 vuotta kestänyt avioliitto. Sofija oli käytännöllinen ja Leo taas uneksija. Sofija rakasti kaupunkielämää ja inhosi hiljaista maaseutua päinvastoin kuin Leo, joka viihtyi maaseudun rauhassa. Kreivittären oli huolehdittava siitä, että pojat saivat kunnollisen koulutuksen ja tyttäret esiteltiin seurapiireissä.[7]

Anna Grigorjevna Snitkina Dostojevskajan, Fjodor Dostojevskin vaimon, avulla kreivitär Tolstaja aloitti oman kustannustoimensa ja kustansi miehensä viimeiset teokset viimeisinä kahtena vuosikymmenenä.[8]

Kreivitär Sofija Tolstaja ja tytär Aleksandra, Nikolai Ge, 1886

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sergei (1863-1947), säveltäjä, musiikkitieteilijä.
  • Tatjana (1864-1950), vuosina 1917-1923 Jasnaja Poljana-museotilan kuraattori, vuodesta 1899 naimisissa Mihail Sergejevitš Suhotinin kanssa.
  • Ilja (1866-1933), kirjailija, muistelmien kirjoittaja. Lähti Venäjältä vuonna 1916 ja muutti Yhdysvaltoihin.
  • Lev (1869-1945), kirjailija, kuvanveistäjä. Eli maanpaossa Ranskassa, Italiassa ja Ruotsissa.
  • Maria (1871-1906), vuodesta 1897 naimisissa ruhtinas Nikolai Leonidovitš Obolenskin (1872-1934) kanssa.
  • Andrei (1877-1916), Tulan kuvernöörin virkamies erityistehtävissä.
  • Mihail (1879-1944). Muutti Venäjältä vuonna 1920 ja asui Turkissa, Jugoslaviassa, Ranskassa ja Marokossa.
  • Sofija Tolstaja ja lapset vuonna 1887 sekä puoliso Leo Tolstoi
    Jasnaja Poljanassa vuonna 1892 seitsemän lapsen kanssa. Vas. Mihail, Leo Tolstoi, Ivan (kuoli lapsena), Lev, Aleksandra, Andrei, Tatjana, Sofija Tolstaja ja Maria.
    Sofija Tolstaja ja Leo Tolstoi vuonna 1910
    Aleksandra (1884-1979), isänsä avustaja.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Päiväkirjat 1862-1919 (Dnevniki), suomentanut Marja-Leena Jaakkola. WSOY 1992 ISBN 951-0-16278-7

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b под ред. Савёлова, Л. М. / toim. Savjolova, L. M.: Родословная книга дворянства Московской губернии. Дворянство жалованное и выслуженное: А — И / Moskovan maakunnan aateliston sukututkimuskirja / Aatelisto maksoi ja palveli: A - I, s. 128. М.: Изд. Московского дворянства / Moskova: Toim. Moskovan aatelisto, 1914. https://viewer.rsl.ru/ru/rsl01004181794?page=68&rotate=0&theme=white.
  2. a b Басинский, П. В. (Гл. ред.) Шубина, Е. / Basinski, P. V. (Päätoim.) Subina, Je.: Лев Толстой: Бегство из рая / Leo Tolstoi: Pako paratiisista, s. 164—167. М.: Издательство АСТ,(Лите ратурные биографии Павла Басинского). / Moskova: Kustantaja AST, (Pavel Basinskin kirjalliset elämäkerrat), 2018. ISBN 978-5-17-067699-9.
  3. a b c Parini, Jay: The Tolstoys’ War NYTimes.com. 16.7.2010. The New York Times Company. Viitattu 12.4.2018. (englanniksi)
  4. Love and Hate: A Tolstoy Family Tale 16.10.2007. NPR. Viitattu 12.4.2018. (englanniksi)
  5. a b Pinkham, Sophie: Sofiya Tolstoy’s Defense The New Yorker. 21.10.2014. Condé Nast. Viitattu 12.4.2018. (englanniksi)
  6. Flood, Alison: Sofia Tolstoy's diaries paint bleak portrait of marriage to Leo The Guardian. 2.6.2009. Guardian News and Media Limited. Viitattu 12.4.2018. (englanniksi)
  7. Peattie, Donald Culross: ”Tolstoin oma sota ja rauha”. Teoksessa Historian suurmiehiä. Helsinki: Valitut palat, 1972. s. 49. ISBN 951-9078-00-2.
  8. Nokkala, Armo: Tolstoilaisuus Suomessa: Aatehistoriallinen tutkimus. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Tammi: Helsinki, 1958. Roos, Vappu: Suuri maailmankirjallisuus: Länsimaisen kirjallisuuden vaiheet Homeroksesta Laxnessiin. Porvoo: WSOY, 1956.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anne Edwards: Sonja - kreivitär Tolstaja (Sonya : the life of Countess Tolstoy), suom. Eila Salminen. Otava 1989 ISBN 951-1-10432-2
  • Cynthia Asquith, Kreivitär Tolstoi : kuvaus Leo Tolstoin avioliitosta (Married to Tolstoy). Gummerus 1961

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]