Siuntion pitäjänmakasiini
Siuntion pitäjänmakasiini (ruots. Sjundeå sockenmagasin) oli Siuntiossa, Uudellamaalla sijainnut pitäjänmakasiini eli lainajyvästö. Vuonna 1746 perustettu lainajyvästö ei koskaan ollut merkitykseltään keskeinen Siuntiossa ja edes kaikki tilalliset eivät olleet sen osakkaita aluksi.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siuntion pitäjänmakasiini päätettiin perustaa vuonna 1746. Kuitenkaan vielä vuonna 1750 ei ollut perustamisen eteen tehty mitään. Vasta tämän jälkeen nimismies Hans Myrberg, Kockiksen rusthollari ja Bölen Heickan tilallinen päättivät sijoittaa makasiiniin tynnyrin ruista henkeä kohti. [1][2]
Makasiinitoiminnan käynnistyttyä rakennettiin ensimmäinen pitäjänmakasiini Siuntion pappilan maalle 1757. Makasiinin ovi lukittiin kolmella lukolla ja sen päälliköksi nimettiin apulaispappi Henrik Lemström, ja valvojiksi lukkari Mårten Ärlig sekä talollinen Erik Eriksson Bölen Heickasta. [1][2]
Siuntion pitäjänkokouksessa 1816 päätettiin tukea Lohjan pedagogion toimintaa vuosittain viidellä tynnyrillä viljaa. Maksuja jatkettiin vuoteen 1822 jolloin koulu lakkautettiin. Vuonna 1827 lahjoitettiin lainajyvästöstä 50 tynnyriä viljaa tulen runteleman Turun hyväksi. [1][2]
1860-luvun katovuodet lisäsivät kiinnostusta makasiinia kohtaan ja vanha pappilan mailla sijainnut makasiini päätettiin korvata suuremmalla, Siuntion kirkon luokse pystytettävällä rakennuksella vuonna 1877. Vanha makasiini oli myöskin jo huonokuntoinen. [1][2]
Kun viljaa ei 1800-luvun lopulla lainattu makasiinista, alettiin sitä käyttää muihin tarkoituksiin. Siuntiossa oli paljon rakennustöitä vuonna 1875 ja tuolloin päätettiin tukea talollisten taloutta antamalla jokaiselle osakkaalle 15 kappaa ruista ilmaiseksi. Liikaa kertynyttä viljaa muutettiin ensimmäisen kerran rahaksi 1881. Kolme vuotta myöhemmin makasiinirahasto nousi yli 10 000 markan, ja siitä ryhdyttiin jakamaan lainoja osakkaille. Makasiinin tuotoilla ylläpidettiin myös muun muassa kotikouluja. Vuonna 1914 keskusteltiin makasiinin viljavarantojen myymisestä ja makasiinin lakkauttamisesta. Viljan laadun katsottiin heikkenevän pitkäaikaisessa varastoinnissa ja sunnitelmat Siuntion hautausmaan laajentamisesta uhkasivat pitäjänmakasiinin sijaintia. Suunnitelmia ei kuitenkaan hyväksytty ja myöhemmin vuosina 1917-1918 pitäjänmakasiini tuli tarpeeseen. [1][2]
Vuonna 1921 Siuntion pitäjänmakasiini lakkautettiin ja kaikki vilja myytiin. Makasiinirakennusta kirkolla ei enää ole olemassa. [1][2]
Sjundbyn makasiini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siuntiossa sijaitsi myös toinen lainajyvästö Sjundbyn linnalla. Tämä viljamakasiini perustettiin jo 1600-luvulla vapaaherratar Maria Silfverhjelmin johdosta. Lainajyvästö oli tarkoitettu Sjundbyn alaisien tilojen avuksi vaikeina aikoina. [2]