Simeon I Suuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Simeon I Suuri vanhassa käsikirjoituksessa

Simeon I Suuri (bulg. Симеон I Велики) oli Bulgarian tsaari vuosina 893–927. Simeon voitti useita sotia Bysanttia, unkarilaisia ja serbejä vastaan, mikä johti ennen näkemättömään alueelliseen laajentumiseen. Hänen hallintoaikanaan Bulgaria ulottui Aigeianmereltä Mustallemerelle ja Bulgarian patriarkaatti irtautui niin sanotuista vanhoista patriarkaateista.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simeon syntyi vuonna 864 Boris I:n kolmantena poikana. Boris lähetti poikansa Konstantinopolin yliopistoon opiskelemaan teologiaa. Hän palasi Bulgariaan vuonna 888 ja asettui luostariin, jossa hän käänsi uskonnollisia tekstejä kreikasta kirkkoslaaviksi. Sillä välin hänen veljensä Vladimir Rassate nousi valtaistuimelle ja yritti käännyttää kansan takaisin pakanuuteen, minkä johdosta Boris vangitsi hänet ja nimitti Simeonin uudeksi hallitsijaksi. Samaan aikaan pääkaupunki siirrettiin Preslavista Pliskaan, ja bulgariasta tuli ainoa virallinen kieli.

Tsaarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhteet Bysanttiin huonontuivat keisari Leo VI:n siirrettyä bulgarialaisten käyttämän markkinapaikan Konstantinopolista Thessalonikiin, jossa heitä verotettiin raskaammin. Vuonna 894 Simeon hyökkäsi Makedoniaan ja otti useita panttivankeja. Hän joutui kuitenkin perääntymään ja lähettämään joukkoja pohjoisesta hyökänneitä unkarilaisia vastaan, jotka olivat liittoutuneet Bysantin kanssa. Simeon solmi aselevon Bysantin kanssa vuonna 895.

Kesällä 896 Simeon hyökkäsi Konstantinopolia kohti ja voitti Bysantin joukot Bulgarofygonin taistelussa. Sota päättyi rauhansopimukseen, joka kesti muodollisesti vuoteen 912, jolloin Leo VI kuoli.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simeon I Suuri.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.