Suklaakaniinikala
| Suklaakaniinikala | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Kaniinikalat Siganidae |
| Suku: | Siganus |
| Laji: | luridus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Siganus luridus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Suklaakaniinikala[2] (Siganus luridus) on kaniinikalojen (Siganidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.[3]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suklaakaniinikala kasvaa yleensä noin 20 senttimetrin mittaiseksi ja korkeintaan 30 senttimetrin mittaiseksi. Selkäevässä on 13–14 piikkiruotoa ja kymmenen nivelruotoa, peräevässä seitsemän piikkiruotoa ja yhdeksän nivelruotoa. Suklaakaniinikalan väritys on hyvin vaihtelevaa. Yleensä laji on joko tumman- tai vaaleanruskea. Kylkiviivan yläpuoli on tummempi kuin alapuoli.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suklaakaniinikalaa tavataan Afrikasta, Aasiasta ja Euroopasta.[4] Lajin elinympäristöä ovat pääasiassa matalat rannikot ja koralliriutat.[3] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut suklaakaniinikalan elinvoimaiseksi lajiksi.[1]
Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suklaakaniinikala käyttää ravinnokseen leviä ja joskus myös muita vesikasveja sekä kasvi- ja eläinplanktonia. Laji elää pienissä, joskus vain 3–4 yksilön parvissa noin 2–40 metrin syvyydessä. Suklaakaniinikala saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 14,2 senttimetrin mittaisena.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Obota, C., Carpenter, K.E., Borsa, P., Jiddawi, N., Yahya, S. & Smith-Vaniz, W.F.: Siganus luridus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 102. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b c d Siganus luridus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 9.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Countries of Siganus luridus FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 9.6.2020. (englanniksi)
| ||||||||||