Seiman kalmisto
Seiman kalmisto (ven. Сейминский могильник, Seiminski Mogilnik, engl. Seima cemetery, Sejma cemetery) on Venäjällä Nižni Novgorodin alueella aikoinaan sijainnut kalmisto, joka tutkittiin kokonaan vuosina 1912–1914. Se on tunnettu pronssiesineistään, jotka nykyään liitetään laajalti Euraasiaan levinneeseen Seima-Turbino-ilmiöön. Okajoen Seima-Turbino-ilmiön esineille on esitetty ajoitusta 1950–1620 eaa.[1].[2]
Kalmisto sijaitsi Okajoen vasemmalla rannalla kohoavalla hiekkaharjanteella lähellä Volgajoen yhtymäkohtaa. Okajokeen yhtyy täällä Seiman sivujoki, jonka lähellä sijaitsee Seiman rautatieasema. Kalmisto sijaitsi muutama kilometrin asemalta kaakkoon päin noin 18 metriä ympäristön yläpuolelle kohoavalta hiekkadyyniltä. Kohteen tutki Jekaterinburgin jalkaväkirykmentin osasto, jonka työn jälki oli suurpiireinen. Harjanteelta löydettiin kaivajien muistiinpanoista päätellen 50 hautaa ja haudoista otettiin talteen 112 pronssiesinettä, joista jäljellä on vain 70. Esineistöön kuului pronssisia putkikirveitä, keihäänkärkiä, koristeellisiä taisteluveitsiä, talttoja, nastoja ja rannerenkaita. Kalmiston läheltä ei tunneta asuinpaikkaa, joten kalmistoa ei pystytä kytkemään paikallisiin pronssikauden kulttuureihin. Samana vuonna oli Moldaviasta löydetty Borodinon kätkö, jossa oli joitakin samankaltaisia pronssiesineitä [3]. Kalmiston ja kätkön esineistöjen yhtäläisyydet havaitsivat A. M. Tallgren ja V. A. Gorodtsov jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Pronssiesineille löytyy lähimmät vastineet Turbinon kalmistoista ja Rešnojen kalmistosta.[2][4]
Löytöaineistoon sisältyy myös valkoista tai vihreää jadea olevat käsirenkaat. Sellaisia on löydetty muuallakin Seima-Turbino -ilmiön levinneisyysalueella. Niiden alkuperä saattaa olla Baikaljärvellä asti.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lavento, Mika: Transactions – Of The Institute For The History Of Material Culture, 2019, nro 20, s. 35–52. ISSN 2310-6557. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 2.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Shaw, Ian & Jameson, Robert (toimittajat): A Dictionary of Archaeology, s. 517. Oxford, Britannia: Blackwell Publishers Ltd, 1999. ISBN 0–631–17423–0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.10.2022). (englanniksi)
- ↑ Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 106–110. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.6.2018). (englanniksi)
- ↑ История (Volodarskin kaupungin verkkosivut - arkistoitu) 2013. Volodarskin kaupunki. Arkistoitu 12.12.2013. Viitattu 2.10.2022. (venäjäksi)
- ↑ Meicun Lin: Seima-Turbino Culture and the Proto-Silk Road. Chinese Cultural Relics, 2016, 3. vsk, nro 1–2, s. 241–262. Minneapolis, USA: East View Press. doi:10.21557/CCR.48032340. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 2.10.2022. (englanniksi)