Särkelä itte
| Särkelä itte | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Orvo Saarikivi |
| Käsikirjoittaja |
Toivo Särkkä Orvo Saarikivi |
| Perustuu | Ilmari Turjan näytelmään Särkelä itte (1944) |
| Tuottaja | Toivo Särkkä |
| Säveltäjä | Heikki Aaltoila |
| Kuvaaja |
Felix Forsman Sulo Tammilehto |
| Leikkaaja |
Armas Vallasvuo Orvo Saarikivi |
| Lavastaja |
Ville Salminen Aarre Koivisto |
| Pääosat |
Uuno Laakso Aku Korhonen Hillevi Lagerstam |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
| Ensi-ilta | 31. lokakuuta 1947 |
| Kesto | 93 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Särkelä itte on Orvo Saarikiven ohjaama suomalainen komediaelokuva vuodelta 1947. Elokuva perustuu Ilmari Turjan tilausnäytelmään Särkelä itte (1944). Sen pääosissa näyttelevät Hillevi Lagerstam, Uuno Laakso ja Aku Korhonen. Elokuva on mustavalkoinen.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käsikirjoituksen Turja näytelmän pohjalta tekivät Särkkä ja Saarikivi, vaikka alkuteksteissä tekijäksi on merkitty Turja. Turja ei ollut lopputulokseen tyytyväinen, vaan sanoi julkisestikin, että hyvästä aiheesta syntyi huono elokuva. Saarikivi ei tehnyt enää elokuvia SF:lle, koska kyllästyi kuuntelemaan puhetta rahasta.[1]
Särkelä lukee elokuvassa Salon Seudun Sanomia, ja lopussa mainittu puhelinnumero 61 186 kuului SF:n pääkonttorin puhelinvaihteelle.[1]
Särkän ohjaama koira-aiheinen lyhytelokuva Uskolliset ruskeat silmät sai vuoden lyhytelokuva-Jussin.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan päähenkilö on kovasydäminen ja turhamainen tehtaanjohtaja Julius Särkelä (Uuno Laakso). Häntä ärsyttää erityisesti patruuna Fallsten (Artturi Laakso), jonka poikaan Marttiin (Ekke Hämäläinen) Särkelän tytär Saara (Hillevi Lagerstam) on lisäksi ihastunut. Maalaisukko Heroja (Aku Korhonen) saapuu Särkelän luokse perimään tukkipuumyynnistä syntynyttä velkaa summaltaan 1800 markkaa..[2]
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytelmän ensi-illasta ei vielä ollut kulunut kovin pitkään, ja aikalaiskriitikot vertasivat elokuvaa siihen, näytelmän eduksi. Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat) ei pidä Särkelästä luotua hahmoa oikeana Särkelänä, ja monen mielestä elokuva oli teatterimainen. Olavi Veistäjä (Aamulehti) löysi kuitenkin myönteistäkin, esimerkiksi Uuno Laaksosta Särkelänä.[3]
Televisioesitysten yhteydessä Kari Uusitalo otsikoi: ”Mainettaan parempi”.[3] Elokuvan vuoropuhelua on eräs kriitikko luonnehtinut meheväksi mutta kuvallista ilmaisua jähmeäksi ja tasapaksuksi.[4]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Uuno Laakso | … | Julius Särkelä |
| Aku Korhonen | … | Heroja |
| Hillevi Lagerstam | … | Saara Särkelä |
| Aino Lohikoski | … | Emmi Särkelä |
| Siiri Angerkoski | … | Fiina |
| Kyllikki Väre | … | Margit Grankvist |
| Arvo Lehesmaa | … | tohtori Antti Kosonen |
| Jalmari Rinne | … | Jallu, maaherra |
| Artturi Laakso | … | Th. Fallsten |
| Ekke Hämäläinen | … | Martti Fallsten |
| Ida Salmi | … | Auroora Särkelä |
| Alpo Vammelvuo | … | nuori Fallsten |
| Aino Angerkoski | … | laulaja |
| Arvid Nyberg | … | laulaja |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Särkelä itte Elonet. Taustaa, viitattu 6.5.2014
- ↑ Särkelä itte Finnkino. Viitattu 11.9.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Särkelä itte Elonet. Lehdistöarvio, viitattu 6.5.2014
- ↑ Päivän elokuvia, Tv-maailma, 29/2011 sivu 29
| ||||||||||||