Ruskopelikaani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruskopelikaani
Pelecanus occidentalis NBII.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pelikaanilinnut Pelecaniformes
Heimo: Pelikaanit Pelecanidae
Suku: Pelikaanit Pelecanus
Laji: occidentalis
Kaksiosainen nimi
Pelecanus occidentalis
Linnaeus, 1766
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ruskopelikaani Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ruskopelikaani Commonsissa

Ruskopelikaani (Pelecanus occidentalis) on pelikaanilajeista pienin. Se on myös Pohjois-Amerikan tunnetuimpiin lintuihin kuuluva laji[2].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskopelikaanin pituus on täysikasvuisena noin 115 cm. Aikuisella linnulla on ruskea niska ja muutoin lajin tuntee hyvin sen venyvästä nokkapussista ja ruskeahkosta värityksestä. Sukupuolet ovat samannäköiset.[2].

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan rannikkojen tuntumassa Washingtonin osavaltiosta ja Virginiasta Pohjois-Amerikassa aina Chilen rannikolle ja Amazonin suulle saakka Etelä-Amerikassa. Pohjois-Amerikan linnut lentävät etelään talvehtimaan pesimisen jälkeen.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on paikoin yleinenkin rannikoilla ja jokien suistoissa. Se voi kesyyntyä hyvinkin rohkeaksi kalojen kerjääjäksi kalastajilta.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskopelikaani pesii satojenkin parien muodostamissa yhdyskunnissa, jotka ovat yleensä rannikon lähistöllä, etenkin saarilla. Pari rakentaa yhdessä pesän risuista, enimmäkseen puuhun, mutta joskus myös maahan. Pesässä on 2-3 munaa, joita koiras ja naaras hautovat yhdessä noin kuukauden.[2]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravinto koostuu pääasiassa kaloista, joiden perään lintu syöksysukeltaa korkealtakin ilmasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Pelecanus occidentalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 28.9.2013. (englanniksi)
  2. a b c d e Colin Harrison ja Alan Greensmith: Koko maailman linnut. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-875-637-6.
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.