Rohtosammakonputki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rohtosammakonputki
Kudakan.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Centella
Laji: asiatica
Kaksiosainen nimi
Centella asiatica
(L.) Urb., 1879[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rohtosammakonputki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Rohtosammakonputki Commonsissa

Rohtosammakonputki (Centella asiatica tai Hydrocotyle asiatica)[2] on kasvilaji sarjakukkaiskasvien heimossa suvussa Centella.[3] Se on pieni, alunperin trooppisesta Aasiasta kotoisin oleva ruohovartinen kasvi. Rohtosammakonputkea on pitkään käytetty lääkekasvina laajalla alueella Aasiassa. Lisäksi kasvia käytetään nykyisin vihanneksena ja juomien raaka-aineena trooppisessa Aasiassa.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtosammakonputki on maanmyötäisesti rönsyilevä ruohovartinen kasvi. Lehdet ovat 1–4,5 senttimetriä pitkät, 1,5–5 senttimetriä leveät ja muodoltaan pyöreät tai munuaismaiset. Lehdet ovat kourasuonisia ja yleensä karvattomia kummaltakin puolelta. Lehti on usein herttatyvinen.[1]

Kukinto on rakenteeltaan sarja. Kukinnoissa on 3–4 kukkaa. Kukan ympärillä on tavallisesti kaksi kukan osittain peittävää 3–4 millimetriä pitkää, puikeaa suojuslehteä. Kukat ovat yleensä perättömiä. Teriö on valkoinen tai vaaleanpunainen. Hedelmä on pieni, 2,1–3 millimetriä pitkä ja 2,2–3,6 millimetriä leveä.[1]

Thaimaalainen rohtosammakonputkijuoma.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtosammakonputki esiintyy luontaisena laajalla alueella trooppisessa ja subtrooppisessa Aasiassa. Se viihtyy varjoisilla ja kosteilla paikoilla, varsinkin jokien rannoilla. Lajia esiintyy usein vuoristoissa 200 metristä 1 900 metriin.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohtosammakonputkea on käytetty lääkekasvina Aasiassa tuhansia vuosia. Sitä on käytetty sekä perinteisessä kiinalaisessa että intialaisessa lääkinnässä ja siten myös monissa näistä vaikutteita saaneissa opeissa. Intialainen Ayurveda-oppi on perinteisesti pitänyt kasvia kaikista voimakkaimpana parantavana ja nuorentavana yrttinä. Sillä on hoidettu monenlaisia sairauksia mielenterveysongelmista ihosairauksiin.[4]

Kasvista valmistetaan juomaa hauduttamalla lehtiä kuumassa vedessä. Lisäksi rohtosammakonputkea käytetään koristekasvina. Koristekäytössä sitä pidetään varsin helppohoitoisena. Kasvatuksessa sitä on helppo lisätä rönsyistä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Centella asiatica Flora of China. Viitattu 19.8.2012. (englanniksi)
  2. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkielinen nimi) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 19.8.2012.
  3. Centella asiatica The Plant List. Viitattu 19.8.2012. (englanniksi)
  4. a b Centella asiatica Floridata. Viitattu 19.8.2012. (englanniksi)