Ristisaari (Pietari)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ristisaaren kartta.
Ristisaari

Ristisaari (ven. Кресто́вский о́стров, Krestovski ostrov) on saari Nevan suistossa Pietarin kaupungin alueella. Se sijaitsee Pienen ja Keski-Nevkan välissä. Koillisessa sen erottaa Kivisaaresta Krestovkajoki ja lännessä se ulottuu Suomenlahteen. Saaren pinta-ala on 3,9 neliökilometriä.

1710-luvun alussa Pietari I lahjoitti Ristisaaren ruhtinas Aleksandr Menšikoville. Vuosina 1714–1716 se kuului keisarin sisarelle Natalja Aleksejevnalle. Vuonna 1731 Ristisaari lahjoitettiin kreivi Burhard Minihille ja 1740-luvulla kreivi Razumovskille, vuonna 1803 sen osti ruhtinas Beloselski-Belozerski. Saarella sijaitsi inkerinsuomalainen Ristisaaren kylä (ven. Чухонка, Tšuhonka), joka kuului Pietarin Pyhän Marian seurakuntaan.

1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Ristisaari oli suosittu vapaa-ajanviettopaikka, ja 1860-luvulla sen itäosaan syntyi huvila-asutusta. Vuonna 1846 perustettiin keisarillinen purjehdusseura. 1900-luvun alussa saarelle rakennettiin vuokra- ja yksityistaloja. Vuonna 1932 saaren läntiseen kärkeen ryhdyttiin rakentamaan Sergei Kirovin mukaan nimettyä stadionia, joka valmistui vuonna 1950. Nykyään sen paikalle on tulossa uusi stadion jalkapalloseura Zenitin otteluita varten. Vuonna 1945 saaren länsiosaan perustettiin puistoalue Primorski park Pobedy (ven. Приморский парк Победы). Ristisaaren keskiosassa on metroasema Krestovski ostrov.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]