Reaalipolitiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Reaalipolitiikka on perinteistä voimaan ja valtion itsekkäisiin etuihin perustuvaa politiikkaa. Käytännössä sillä yleensä tarkoitetaan vallitseviin olosuhteisiin sopeutumista ja periaatteellisten, ideologisten tai moraalisten näkökohtien sivuuttamista poliittisessa toiminnassa.

Sanan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanan alkuperä on 1800-luvulla, jolloin vastayhdistyneen Saksan kansleri Otto von Bismarck viittasi sillä Euroopan mahtivaltioiden kuningashuoneiden valtapeliin. Muilla kielillä käytetään yleensä alkuperäistä saksankielistä muotoa Realpolitik, joka juontuu sanoista real (todellinen, aktuaalinen) ja Politik (politiikka).

Reaalipolitiikan sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reaalipolitiikan tärkeimpänä sisältönä on mukautuminen vallitseviin tosiasioihin ilman ideologista sitoutumista. Kuitenkin 1800-luvulla "kansallinen ylpeys" saneli sen, miten pitkälle käytännössä voitiin joustavaa ulkopolitiikkaa toteuttaa. Realpolitikin alkuunpanneen järjestelmän romahdus tapahtuikin ensimmäisen maailmansodan myötä.

Euroopan kuningashuoneiden hegemonian murruttua reaalipolitiikka alkoi tarkoittaa yhä enemmän myös uusien valtiomahtien, kuten Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton, harjoittamaa politiikkaa. Näiden valtioiden ympärille muodostuneet blokit ajautuivat kylmän sodan aikana ydinasevarustelun myötä ns. "kauhun tasapainoon", joka pakotti molemmat osapuolet noudattamaan paikoitellen raadollistakin reaalipolitiikkaa.


Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.