Rauhanpatsas
Rauhanpatsas on Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva kuvanveistäjä Essi Renvallin veistos. Se pystytettiin YYA-sopimuksen 20-vuotismuistomerkiksi vuonna 1968. Patsas sijaitsee rannassa Ehrenströmintien varrella jonkin matkaa Olympiaterminaalilta etelään.
Pronssinen veistos esittää naishahmoa, joka katselee pohjoiseen Eteläsataman suuntaan ja on hieman jalustasta irrallaan pienen terästuen varassa. Kuvanveistäjä Renvallin mukaan hahmo on rauhan hengetär, joka ”sodan jälkeen palaa uuden rauhanomaisen sydämen saatuaan uudistuneena maan päälle”. Naishahmo on 5,35 metriä ja Vehmaan punaisesta graniitista tehty jalusta 3 metriä korkea. Jalustassa lukee suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi: ”Tämän rauhanpatsaan pystytti Suomen kansa rauhanomaisen rinnakkaiselon ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden vertauskuvaksi 6.4.1968”.[1] Hahmon ulkonäössä on vaikutteita muinaisen Egyptin taiteesta[2] ja roomalaista voitonjumalatar Victoriaa esittävistä veistoksista[3]. Lisäksi Renvall käytti mallina omia kasvojaan.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajatuksen rauhanpatsaasta esitti kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen jo vuonna 1953.[3] Suomen Rauhanliitto lähti viemään hanketta eteenpäin vuonna 1966.[4] Patsaasta tuli osa vuoden 1948 YYA-sopimuksen virallisia 20-vuotisjuhlallisuuksia. Se rahoitettiin valtakunnallisella keräyksellä, johon osallistuivat Suomen valtio ja lukuisat kunnat. Pystytystyöt ja jalustan kustansi Helsingin kaupunki, pronssin lahjoitti Neuvostoliitto. Patsastoimikunnan puheenjohtajana oli ulkoministeri Ahti Karjalainen.[1] Patsas tilattiin suoraan Essi Renvallilta, koska aikaa kilpailun järjestämiseen ei ollut.[4] Renvall valittiin muistomerkin tekijäksi mahdollisesti osin siksi, että hän oli Rauhanpuolustajat-järjestön jäsen. Myös Renvallin ystävä, vuorineuvos Aarne Karjalainen tuki hanketta edistääkseen omistamansa Kudeneuleen tuotteiden vientiä Neuvostoliittoon.[2]
Renvall veisti patsaan pääosin ateljeessaan Lallukan taiteilijakodissa, apulaisinaan kuvanveistäjät Ossi Somma ja Toivo Jaatinen.[2] Veistos jouduttiin tekemään kolmessa osassa, koska ateljee ei ollut tarpeeksi korkea.[4] Patsas paljastettiin YYA-sopimuksen allekirjoittamisen 20-vuotispäivänä 6. huhtikuuta 1968. Tilaisuuteen osallistuivat Suomen presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton varapääministeri Kirill Mazurov.[5]
Pääasiassa jalustan tekstin vuoksi jo eräät aikalaiset kohdistivat Rauhanpatsaaseen arvostelua ja sitä syytettiin Neuvostoliittoa myötäileväksi poliittiseksi propagandaksi.[4] Renvallin mielestä se pyrki edistämään rauhaa ja liennytystä. Rauhanpatsas jäi Renvallin viimeiseksi merkittäväksi julkiseksi taideteokseksi.[2] Vastapäätä Rauhanpatsasta suunniteltiin 1970-luvun alussa sotainvalidien muistomerkkiä, jota ei kuitenkaan toteutettu.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Rauhanpatsas (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 25.5.2018.
- ↑ a b c d e Tarja Kekäläinen: ”Tähtiin kirjoitetut, julkisiksi tulleet”, s. 122 teoksessa Essi Renvall. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2016.
- ↑ a b Liisa Lindgren: Renvall, Essi (1911 - 1979) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c d e Erik Kruskopf: Veistosten kaupunki – Taidetta Helsingin katukuvassa (suom. Rauno Ekholm), s. 131–133. Schildts, Helsinki 2000.
- ↑ Rauhanpatsaan paljastus juhlisti ystävyyspäivää (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 7.4.1968, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 25.5.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Forss, Timo Kalevi, Rauhanpatsas, joka aiheutti sodan, Rauhanpuolustajat 15.4.2021