Rafael Saartio
Ragnar Rafael Saartio, vuoteen 1933 Ström (1. lokakuuta 1892 Helsinki[1] – 8. toukokuuta 1970 Lahti[2]) oli suomalainen rovasti ja pappi, joka julkaisi useita tietoteoksia ja suunnitteli Hollolaan punaisten muistomerkin[3] sekä sankarihautausmaan alueen.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saartion vanhemmat olivat kirkkonummelaiset maatyömies Johan Viktor Ström (s. 26.10.1845 Vårnäs, Kirkkonummi, k. 15.2.1895 Herttoniemi, Helsinki) ja Hulda Wilhelmina Bäckström (s. 21.10.1857 Honskby, Kirkkonummi, k. 6.12.1895 Tali, Helsinki) ja hänen toinen puolisonsa vuodesta 1937 alkaen oli agronomi Maija-Liisa Hyvärinen (s. 18.7.1916 Hollola, k. 24.1.2006 Lahti). Saartio tuli ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta (Norssi) 1912 ja suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1918. Hänet vihittiin papiksi 11.6.1918 Savonlinnan tuomiokirkossa, jossa alkoi pitämään myös päiväsaarnoja ruotsiksi. Hän toimi sotilaspappina ympäri Suomea 1919–1926, Hollolan kappalaisena 1926–1943 ja kirkkoherrana 1943–1964. Rovastin arvonimen hän sai 1947. Hän oli erittäin aktiivinen kotiseutumies ja hänet kutsuttiin Hollolan kotiseutuyhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Hän oli Suomen Valkoisen Ruusun 1. lk ritari (SVR R1), aktiivinen valokuvaaja ja säveltäjä. Saartio julkaisi muun muassa useita teoksia Hollolan kirkosta.[1][2]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aikamiehen aapinen, 1923
- Hollolan kirkon opas, 1935
- Joulutervehdys Hollolasta 1941, 1941
- Hollolan kirkko: kuvissa: i bilder = The church of Hollola: in pictures = Hollola kyrka, 1952
- Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset: johdatusta kristilliseen symboliikkaan, 1963
- Liite teokseen Hollolan kirkko kuvissa, 1963
- Hollolan kirkko, 1967
- Merimaskun kirkko, 1967
- Hollolan Salpakangas, 1972
- Tutkielma Hollolan seurakunnan perustamisajasta, 1972
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 742. (Viitattu 6.5.2019)
- ↑ a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 10.5.1970, s. 11.
- ↑ Punaisten muistomerkki. Hollola, Parinpelto. (Viitattu 6.5.2019)
|
