REM (uni)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
REM-uni. EEG ympäröity punaisella suorakaiteella, silmien liikkeet punaisella vaakaviivalla.

REM-uni (vilkeuni, aktiiviuni, paradoksinen uni) (engl. Rapid Eye Movement[1], suomeksi nopeiden silmänliikkeiden univaihe) on yksi unen vaihe, jonka aikana tapahtuu suurin osa unien näkemisestä. REM-unen aikana kehon lämpötila, pulssi ja hengitys ovat epäsäännöllisiä ja autonominen hermosto aktivoituu muutenkin.

REM-unesta voidaan erottaa faasinen vaihe ja tooninen perustila, jolloin lihakset ovat rentoja, kun taas faasisen vaiheen silmänliikkeistä tulee REM-unen nimitys, jolloin voi nähdä silmien liikkuvan silmäluomien alla. REM-unesta herättäessä ihminen muistaa viimeksi näkemänsä unen, aamulla uni useimmiten unohtuu. Ensimmäinen REM-vaihe alkaa noin 90 minuuttia nukahtamisen jälkeen.

Nukahtaessaan ihminen vaipuu ensiksi kevyeen uneen. Yleensä vajaan puolen tunnin kuluttua seuraa syvän unen vaihe, josta siirrytään REM-uneen. REM-unesta siirrytään taas kevyen unen kautta syvään uneen. Tämä ketju toistuu noin puolentoista tunnin sykleissä keskimäärin viisi kertaa tavallisesti nukutun yön aikana. REM-unen ja kevyen unen määrä lisääntyy aamua kohti.

REM-unen aikana aivojen tunteisiin liittyvä mantelitumake sekä assosiaatioalueet ovat erityisen aktiivisia, kun taas työmuistin, tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja itsehillinnän kannalta tärkeät aivoalueet ovat hyvin passiivisia. Tämä sopii yhteen unien järjettömän kulun ja tunnepohjaisen sisällön kanssa. REM-unen aikana miehen penis on yleensä erektiossa ja naisen klitoris paisuu, mistä kenties johtuu osa unien seksuaalisesta sisällöstä.

Unien kulku on usein vahvan assosiatiivista ja erikoista, niinpä hermoimpulssit kulkevat aivoissa harvinaisia reittejä hermosolujen välillä ja vahvistavat vähän käytettyjä synapseja. Tästä on päätelty unien tärkeys muistin ja oppimisen kannalta.

Vastasyntyneiden vauvojen unesta noin puolet, joidenkin mielestä jopa yli 80 % on REM-unta. Keskosia tutkimalla on päätelty, että noin 30-viikkoinen sikiö on lähes koko ajan REM-unen kaltaisessa tilassa. REM-uni onkin tärkeää yksilökehityksen kannalta, sillä se stimuloi kehittyviä aivoja.

Usein REM-unesta, kuten syvästäkin unesta, on hankala herätä tai toisen herättää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anne Vilkko-Riihelä, Vesa Laine: Mielen maailma 3 – Ihminen ja tieto, s. 145. WSOY, 2005.
  • Tohtori.fi: REM-uni

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.11.2013.