Rødøyan kalliopiirrokset
| Rødøyan kalliopiirrokset | |
|---|---|
| Helleristninger i Rødøya | |
 |
|
| Sijainti | |
  Rødøyan kalliopiirrokset |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Norja |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliopiirros |
| Kaupunki | Rødøy |
| Aiheesta muualla | |
Rødøyan kalliopiirrokset sijaitsevat Alstahaugissa Rødøyan saaren itäpuolella Nordlandin läänissä Norjassa. Piirroskenttä sisältää 10 kalliopiirrosta, joista yksi on kuuluisa "Rødøyskiløpere" eli Rødøyan hiihtäjä tai "Rødøymannen". Osa kuvioista vaikuttavat kivikautisilla, mutta osaa pidetään pronssikautisina.[1][2][3]
Kalliopiirrokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalliopiirroskohde sijaitsee noin 1,5 kilometriä länteen Valenin kylän maatilalta (Rødøygårdene), joka sijaitsee Flatøysundetin salmen rannalla. Kohde on nykyään 21−22 metriä merenpinnan yläpuolella.[1]
Piirroskenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirroskenttä on maanpinnan myötäinen silokallio ja se on pinta-alaltaan 10 neliömetriä. Siitä on tunnistettu 10 erilaista kalliopiirrosta. Kuviot ovat jo kuluneita ja ilman punavärillä korostamista niitä on vaikeaa havaita. Piirroskentälle johtaa opastus ja perillä on katselulaituri, jonka viereen pystytetty opastaulu osoittaa piirrosten sijainnin. Kuviot ovat seuraavat: kaksi ihmishahmoa, joilla näyttävät hiihtävän tai melovan, kaksi venekuviota, kolme hirvieläintä, kaksi pyöriäistä ja yksi hyljettä esittävä kuvio. Kuviot esitellään lännestä itään.[1][2][4]
- Vene on piirretty kahdella kaartuvalla viivalla ja joka on 40 senttimetriä (cm) pitkä. Veneessä on ihminen, jota kutsutaan metsästäjäksi. Seuraava kuvio, joka sijaitsee 15 cm koilliseen, on
- hylje. Se on 58 cm pitkä ja sen kuonosta erkanee kolme heikosti erottuvaa ja yhdensuuntaista viivaa.
- Venekuvion katkelmaksi otaksuttu kuvio on 40 cm pitkä ja noin 10 cm leveä. Seuraava kuvio, joka on 35 cm edellisten kuvioiden yläpuolella, esittää
- pyöriäistä ja se on 73 cm pitkä. Noin metrin etäisyydellä koillisessa sijaitsee toinen
- pyöriäinen, joka on 58 cm pitkä. Tästä kaakkoon sijaitsee pieni
- hirvi, joka on vain 19 cm pitkä. Kuvio saattaa esittää myös peuraa, mutta varmoja ei voida olla lajitunnisteiden puuttumisen vuoksi. Suurin kuvio on
- hirvi, joka on 88 cm pitkä. Tämä kuvio on selvimmin säilynyt piirros. Puoli metriä koilliseen sijaitsee
- hiihtäjä. Suksien pituudet ovat 30 cm pitkiä. Tästä noin 1,5 metriä koilliseen sijaitsee toinen
- hiihtäjä, joka on saman kokoinen edellisen kanssa. Yli metrin verran idässä päätty kuvakenttä
- hirveen, joka on noin 40 cm pitkä.
Piirroskentän asetelmia on tulkittu vastakkaisasettelun kautta. Mukana on meri- ja maaeläimiä. Toisaalta on ihminen ja maaeläimet tai vesieläimet. Asetelmassa nähdään metsästyskulttuurin näkökulmaa, jonka ihminen kohtaa kahden ekologisen systeemin välissä.[4]
Hiihtäjät vai melojat ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kummatkin hiihtäjät on piirretty samalla tavalla ja tekijöinä saattaakin olla sama henkilö. Sukset kaartuvat samalla tavalla ja sukset esitetään yhtäpitkänä suksiparina. Suksen kannat kaartuvat ylöspäin ja suksen kärjet kaartuvat korkealle ylös ja samalla eteenpäin, ennen kuin niiden kärjet tasaantuvat eteenpäin. Molemmat hiihtäjät ovat tikku-ukkoja, jotka liikkuvat suksilla polvet koukussa. Käsissään molemmilla on jokin väline. Toisella, ja kuuluisammalla hiihtäjällä, se on L-kirjaimen muotoinen väline. Kyseessä voi olla yksi sauva, jolla hiihtäjä työntää itseään eteenpäin. Tällä hiihtäjällä on myös "jäniksen korvat" päässään. Toista hiihtäjää käytettiin "maskottina" Lillehammerin talviolympiakisoissa vuonna 1994.[5][6]
Hiihtäjille on olemassa toinen tulkinta. Esimerkiksi Gustaf Hallström, Kalle Sognes ja Anders Hesjedal ajattelevat, että suksimaiset linjat voisivat muodostaa pienen veneen tai kajakin ääriviivat. Silloin ihmisen kädessä oleva pieni väline olisikin mela.[2][4][3]
Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet tutkijat ajoittavat piirrokset pronssikaudelle nimeen omaan hiihtäjien venetulkinnan ja muiden venekuvoiden nojalla. Siihen aikaan piirroksia tehtiin kaukana rannasta. Jos piirrokset olisivat kokonaan tai osittain kivikautisia, oletetaan Norjassa yleisesti piirroskentän olleen tekohetkellä merenrannalla. Maankohoaminen olisi nostanut piirroskentän nykyiseen korkeuteensa 4400 (BP) vuodessa. Kivikautisena sen ajoitus olisi tällöin 3100 eaa. [7].[3][8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bølamannen on hiihtäjä Bølan kalliopiirroskentällä [2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hesjedal, Anders: Helleristninger som tegn og tekst - En analyse av veideristningene i Nordland og Troms (tutkielma,(norjaksi)), 1994
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kulturminnesøk: Rødøy 1 (Valen)(norjaksi)
- ↑ a b c d Sognes, Kalle: Nyfunnet Helleristningsskiløper, 2007(norjaksi), 99−105
- ↑ a b c Hesjedal, Anders: Helleristninger som tegn og tekst, 1994, s.119−121
- ↑ a b c Hesjedal, Anders: Helleristninger som tegn og tekst, 1994, s.98−99
- ↑ Breitfuss, Toni: Ein Stern fiel vom Himmel und die lange, lange Skireise auf Erden… (Arkistoitu – Internet Archive), Jänner 1/2013, 59 vsk., 2013 (valokuvat)(saksaksi)
- ↑ epin.no: Rødøya Skiløperen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Danzeglocke, Uwe: CalPal, viitattu 20.5.2015
- ↑ Hesjedal, Anders: Veideristninger i Nord-Norge, datering og tolkningsproblematikk. Viking, 1992, LV. vsk, nro LV, s. 27−54. Oslo, Norja: Norsk Arkeologisk Selskap. ISSN 0332-608X. Verkkoversio (pdf). Viitattu 1.6.2015. (norjaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rødøymannen wikipediassa (norjaksi)
- Helgetur: Rødøya / Rødøyfjellet (valokuvia)
- Digitalt Museum: Rödöyan hiihtäjä olympiatunnuksena, valokuva paperipainosta
- Arild Hauges Runer: Rødøy Tjøtta kommune