Qattaran syvänkö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Qattaran syvänkö Egyptin kartalla.

Qattaran syvänkö (arab. Munkhafad al-Qattarah) on Egyptin alueella Libyan aavikolla sijaitseva maanpinnan painuma, jonka syvin kohta on 133 m merenpinnan tason alapuolella. Syvänkö on laajuudeltaan 18,000 km² (hieman Laatokkaa pienempi), leveydeltään 80 km, pituudeltaan 120 km. Syvängön pohjalla on suolatasanko.

Alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiekkadyynejä Qattaran syvängöllä.

Syvängön luoteis- ja pohjoisosissa on suolaisia soita. Syvängöllä on laajoja suolakenttiä, jotka toisinaan täyttyvät vedellä. Näissä on kova kuori ja alla mutaa. Alueen suurin keidas, Moghran keidas, kooltaan 4 km² (murtovettä), on asumaton, ja sen kasvillisuus on pääasiassa ruokoa. Akasiat kasvavat yleensä kuivissa painumissa (wadi). Alueella elää gepardeja. Muita nisäkkäitä alueella ovat kaksi gasellilajia, aavikkokettu, shakaali, aavikkojänis. Villejä muflonien ja lampaiden sukulaislajeja ja beisoja (Oryx) on myös elänyt alueella, mutta nykyään kannat ovat pieniä, tai ne ovat hävinneet. Vakituisia asutuksia alueella ei ole. Vaeltavat beduiinit ja heidän eläimensä käyttävät alueen vesipaikkoja etenkin kuivina aikoina.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa maailmansodassa Qattaran Syvänköä pidettiin esteenä suurimmalle osalle sotilasajoneuvoja, etenkin panssarivaunuille. El Alameinin taistelussa tankit joutuivat kiertämään suolasuot ja -järvet jyrkkien rinteiden viertä, mikä osaltaan ratkaisi taistelun kulkua.

Vesivoiman mahdollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimereltä on syvängölle matkaa noin 80 km, ja onkin ehdotettu että vesitunnelin ja -voimalan rakentaminen merestä syvängön alueelle voisi tuottaa huomattavan energiamäärän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Annotations. Central University Libraries at Southern Methodist University. Vol. VI, No. 1, Spring 2004.
  • Manlius, M., Menardi-Noguera, A. and Andras Zboray, A. (2003). Decline of the Barbary sheep (Ammotragus lervia) in Egypt during the 20th century: literature review and recent observations. J. Zool. (London) 259: 403–409.
  • Nora Berrahmouni and Burgess, Neil (2001] Saharan halophytics (PA0905). World Wildlife Fund; online.
  • Saleh, M.A., Helmy, I. and Giegengack (2001) The Cheetah, Acinonyx jubatus (Schreber, 1776) in Egypt (Felidae, Acinonychinae). Mammalia 65 (2): 177-194.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]