Pulsan rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Pulsa
Perustiedot
Rataosa Luumäki–Vainikkala
Sijainti 60°55′38″N, 027°58′23″E
Osoite Pulsan Aseman tie 21, 54390 Pulsa
Kunta Lappeenranta
Avattu 1870
Asemarakennus
Tyyppi junakohtauspaikka,
ei kaupallista liikennettä
Materiaali puu
Rakennettu 1870
Ratapiha
Raiteisto 2
Muut raiteet pistoraide

Pulsan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupungin (vuoteen 1966 Lappeen kunnan) alueella Luumäki–Vainikkala-radan varrella. Se on rakennettu 1867-1870, mutta ollut käytössä ainakin osittain vuodesta 1869 lähtien ja tuota vuotta pidetään aseman perustamisvuotena. Asema on peruskorjattu vuonna 1997 ja uudestaan vuosina 2015-2016. Pulsan rautatieasema on Museoviraston suojelukohde yhtenä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä[1]. Matkustajaliikenne Pulsan asemalle lopetettiin 22. toukokuuta 1977.[2]

Pulsan aseman ohi kulkee nykyisin alle viisi junaa vuorokaudessa. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Pulsan ohitti 25-30 junaa, joista Allegron ja muiden matkustajajunien osuus oli kolmannes. Silloin rautatie oli kapasiteettinsa ylärajoilla.

Pulsan asemalla toimivat kahvila, juhla- ja kokouspalvelut, kaksi sisustusliikettä ja aamiaismajoituspalvelu. Pulsan asema on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Etelä-Karjalan vetovoimaisimmista matkailukohteista[3] . Aseman vuotuinen kävijämäärä on vuodesta 2021 alkaen ylittänyt 40 000 henkilöä.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1885 ja Simola–Lappeenranta-radan valmistumista Lappeenrannan kaupunkiin ei mennyt rautatietä lainkaan. Silloin Pulsan asema oli myös kaupunkilaisten käytössä ja toimi käytännössä Itä-Suomen asemana. Koko Saimaan alueelta, mm. Kuopiosta ja Joensuusta tultiin kesäisin ensin laivalla Lappeenrantaan, sieltä hevoskyydillä Pulsaan ja Pulsasta junalla Helsinkiin, Pietariin tai vaikkapa Keski-Eurooppaan. Pulsan asemalla vanhassa aikataulussa on merkitty seuraavaksi asemaksi itään päin Tani, jossa vain kaksi junaa pysähtyi ja kolmas vain tarvittaessa noin seitsemästä henkilöjunasta vuorokaudessa.

Osana valkoisten Viipuri offensiivia 27.-29. huhtikuuta 1918 vapaussodassa käytiin Pulsan asemasta taisteluja. Joutsenon rintaman murruttua valkoiset valtasivat Lappeenrannan ja etenivät maanteitä pitkin Simolan asemalle ja Pulsaan. 27. huhtikuuta valkoiset vapauttivat Simolan katkaisten näin Kymenlaakson punaisten yhteyden Viipuriin. Valkoiset laajensivat katkaisua valtaamalla Pulsan 28. huhtikuuta. 29. huhtikuuta punaiset yrittivät panssarijunan voimin avata radan Viipuriin uudestaan siinä kuitenkaan onnistumatta kärsien raskaita tappioita. Samana aamuna Viipuri oli jo antautunut.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pulsan rautieasema-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. Liikennepaikat Vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 5.10.2015.
  3. 11 000 turistia matkusti katsomaan syrjäistä asemarakennusta rajan pinnassa – pienet kaupungit juhlivat hienoa kesää, isoille se oli katastrofi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]