Psykokemikaalit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Psykokemikaalit on kemikaaleja, joita käytetään kemiallisina aseina, joiden vaikutus perustuu erilaisiin psykologisiin vaikutuksiin sekä suorituskyvyn heikkenemiseen. Mahdollisia vaikutuksia ovat muun muassa hallusinaatio, delirium, pelkotila tai paniikki.[1][2]

Psykokemikaaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tunnetuimmista psykokemikaaleista on 3-kinuklidinyylibentsilaatti eli BZ. BZ oli tarkoitettu haavojen hoitoon, mutta se aiheutti pieninä annoksina käyttäjässä voimakkaan hämmentyneisyystilan. Suuret annokset BZ:a aiheuttaa deliriumin. Se voi lamauttaa myös keskushermoston. BZ:n vaikutus saattaa kestää päiviä. Se on kuitenkin kiinteää, mikä huonontaa sen käyttöä aseena. CIA on tutkinut BZ:n kaltaisia aineita. Eräs niistä aiheuttaa kahden viikon deliriumin.[1][2]

Myös LSD eli lysergihapon dietyyliamidi on tunnettu psykokemikaali. LSD aiheuttaa käyttäjässä euforian tunteen, jota seuraa paniikki, masennus sekä kuolemisen tunne. LSD voidaan liuottaa veteen tai alkoholiin. LDS:n käytön tutkiminen oli myös osa MKULTRAa. Sen tarkoituksena oli löytää keinoja aivopestä ihmisiä.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Raffi Khatchadourian: Operation Delirium 17. joulukuuta 2012. The New Yorker. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  2. a b Suojelun Käsikirja. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus, 1996. ISBN 951-25-0839-7. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 21.3.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Lajos Rózsa: A Psychochemical Weapon Considered by the Warsaw Pact: A Research Note (pdf) 2009. Zoologia. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.