Pitat
| Pitat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Huppupitta (Pitta sordida) | ||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
||||||||||
| Katso myös | ||||||||||
| |
Pitat (Pittidae) on varpuslintuihin kuuluva lintuheimo.
Pittoja on kaksi sukua, joista toisessa on vain yksi laji. Pitat ovat rastaan kokoisia, tukevia, pitkäjalkaisia, lyhytpyrstöisiä ja vahvanokkaisia lintuja, jotka liikkuvat pääasiassa maassa kariketta penkoen. Höyhenpuvultaan ne ovat yleensä värikkäitä. Sana pitta on alun perin Intian Andhra Pradeshissa puhuttua telugun kieltä, ja se on tarkoittanut mitä tahansa pientä lintua.
Pitat elävät trooppisessa Aasiassa, Oseaniassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Molukkien saaristossa sekä pari lajia Afrikassa.
Pitat syövät maassa eläviä selkärangattomia.
Pesä on matalalla pensaassa tai esimerkiksi kaatuneessa puussa. Se on suurehko, katettu tai soikionmallinen. Munia on tavallisesti 3–5, joskus jopa seitsemän. Haudonta kestää runsaat kaksi viikkoa ja poikaset lähtevät pesästä 2–3 viikon ikäisinä.
Suvut ja lajit [muokkaa]
Anthocincla
- Peruukkipitta (Anthocincla phayrei)
Pitat (Pitta), 29 lajia:
- ruskopitta (P. nipalensis)
- siniviittapitta (P. soror)
- oliiviselkäpitta (P. oatesi)
- sumatranpitta (P. schneideri)
- sulttaanipitta (P. caerulea)
- safiiripitta (P. cyanea)
- viherpitta (P. elliotii)
- tulikulmapitta (P. guajana)
- malakanpitta (P. gurneyi)
- tammipitta (P. kochi)
- sundanpitta (P. erythtogaster)
- helmipitta (P. arquata)
- korupitta (P. granatina)
- vuorikorupitta (P. venusta)
- borneonpitta (P. baudii)
- huppupitta (P. sordida)
- molukkienpitta (P. maxima)
- filippiinienpitta (P. steerii)
- manusinpitta (P. superba)
- afrikanpitta (P. angolensis)
- kongonpitta (P. reichenowi)
- bengalinpitta (P. brachyura)
- keijupitta (P. nympha)
- sateenkaaripitta (P. moluccensis)
- mangrovepitta (P. megarhyncha)
- kaunopitta (P. elegans)
- mustepitta (P. iris)
- sinappipitta (P. versicolor)
- salomoninpitta (P. anerythra)