Piikkiohdake
| Piikkiohdake | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Cirsium vulgare (Savi) Ten.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Piikkiohdake (Cirsium vulgare) kuuluu ohdakkeiden sukuun ja asterikasvien heimoon. Se on yleinen muinaistulokas koko Suomessa aina Oulun korkeuksille asti. Kasvia tavataan myös Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa, missä se on tulokaslaji.[2]
Piikkiohdake kasvaa yleensä ottaen aika kuivilla kasvupaikoilla, kuten esimerkiksi niityillä, tienvarsilla, joutomailla, laitumilla, pihoilla ja hakkuuaukeilla. Piikkiohdake kasvaa noin 30–120 cm korkeaksi ja sen kukinto on vaaleahkonpunainen tai vaaleahkonvioletti. Se kukkii heinä-syyskuussa. Sen mykeröt ovat yksittäisiä tai muutaman mykerön kokoisissa tertuissa. Mykeröt ovat noin 3–4 cm leveitä. Piikkiohdakkeen lehdet ovat yleensä ottaen vihreitä, pariliuskaisia, päältä hienopiikkisiä ja alta harmaakarvaisia. Varren siipipalteiden, lehtilaitojen ja kehtosuomujen piikit ovat vankkoja ja keltaisia. Piikkiohdakkeen vanha tieteellinen nimi oli Cirsium lanceolatum.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ ITIS
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.6.2009. (ruotsiksi)
Sivulta puuttuu