Pierre Emmanuel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pierre Emmanuel (oik. Noêl Jean Mathieu, 3. toukokuuta 191624. syyskuuta 1984 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, joka tuli alkujaan tunnetuksi toisen maailmansodan aikaisena vastarintaliikkeen runoilijana ja kokoelmastaan Tombeau d'Orphée (1941). Hän käsitteli myöhemmässä runoudessaan katolista uskoa ja filosofisia aiheita.

Hänet valittiin Ranskan akatemiaan vuonna 1968, mutta hän erosi siitä vuonna 1975.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elégies,1940
  • Tombeau d'Orphée,1941
  • Jour de colère,1942
  • Combats avec tes défenseurs,1942
  • Sodome,1944
  • La liberté guide nos pas,1945
  • Le Poète fou
  • Mémento des vivants
  • Poésie, raison ardente,1947
  • Qui est cet homme,1947
  • Car enfin je vous aime
  • Babel,1951
  • La Colombe
  • Visage Nuage
  • Versant de l'Age
  • Evangéliaire
  • Le Poète et son Christ
  • Le Goût de l'un
  • La Nouvelle Naissance
  • La Farce Humaine
  • Le monde est intérieur,1967
  • Jacob,1970
  • Sophia,1973
  • La Vie Terrestre
  • Tu,1978
  • Livre de l'Homme et de la Femme
  • Una ou la Mort de la Vie
  • Duel
  • L'Autre
  • L'Arbre et le Vent
  • Le grand œuvre,1984
  • Cosmogonie
  • Lettres à Albert Béguin : correspondance 1941–1952 (édition établie et annotée par Aude Préta-de Beaufort). Lausanne, Paris : l'Âge d'homme, coll. "Cahiers Pierre Emmanuel" no 2, 2005. ISBN 2-8251-1921-0. Kirjeenvaihtoa Albert Béguinin kanssa.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.