Pergamonin gymnasion
| Pergamonin gymnasion | |
|---|---|
 Pergamonin gymnasionin rauniot. |
|
| Sijainti | Pergamonin arkeologinen alue, Bergama, İzmir, Turkki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | gymnasion |
| Valmistumisvuosi | n. 197 eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen, joonialainen ja korinttilainen |
|
Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema |
|
 |
|
Pergamonin gymnasion oli antiikin aikainen gymnasion Pergamonissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Sen rauniot ovat osa Unescon maailmanperintökohdetta Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pergamonin gymnasion rakennettiin hellenistisellä kaudella kuningas Eumenes II:n aikana vuoden 197 eaa. jälkeen. Se uusittiin Rooman keisarikaudella.[1] Sitä käytettiin tyypilliseen tapaan nuorukaisten koulutuksessa. Rakennus oli kaupungin suurimpia julkisia rakennuksia ja yksi koko antiikin maailman suurimpia gymnasioneita.[2][3]
Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gymnasion sijaitsi Pergamonin agoran etelärinteessä, ja se oli rakennettu kolmelle pengertasanteelle. Sen länsipuolella sijaitsi Demeterin ja Koren pyhäkkö ja pohjoispuolella Heran temppeli. Gymnasionin sisäänkäynnit olivat itäpuolelta kaupungin pääkadulta kokonaisuuden keski- ja ylätasanteille propyloneiden kautta.[1]
Keskitasanteen itäosassa sijaitsi pieni korinttilaista tyyliä edustanut temppeli, joka oli omistettu Herakleelle. Keskitasanteen pohjoislaidalla eli ylätasanteen puolella oli kaksikerroksinen doorilaista tyyliä edustanut stoa eli pylväshalli. Tasanteen eteläpuolella sijaitsi pieni alatasanne.[1]
Ylätasanteella oli palaistra, jonka länsi-, pohjois- ja itäsivuilla oli kaksikerroksiset pylväiköt, jotka olivat alun perin doorilaista ja myöhemmin joonialaista tyyliä. Näin kokonaisuudessa oli käytetty kaikkia kolmea klassista pylväsjärjestelmää. Pohjoissivun pylväikön takana olivat odeion, efebeion ja keisarikultille omistettu huone. Palaistran länsipuolella oli joonialaista tyyliä edustanut prostyylitemppeli, jonka arvellaan olleen omistettu Asklepiokselle, sekä kylpylärakennus. Palaistran itäpuolella oli toinen kylpylä. Eteläsivulla oli katettu ”kellaristadion” eli juoksurata (ksystos) juoksuharjoittelua varten.[1]
Alueelta on löydetty lukuisten veistosten osia. Niihin lukeutuu muun muassa Attalos II:n sekä Herakleen patsaan jäänteitä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PERGAMON Mysia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b von den Hoff, Ralf: Kings in the Gymnasion. The Case of Pergamon and the Attalid Rulers Topoi. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ Rauh, Nick: Pergamum Classical World Civilizations. Purdue University. Viitattu 2.11.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pergamonin gymnasion Wikimedia Commonsissa
