Pengerpuisto
Pengerpuisto (ruots. Terassparken) sijaitsee Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Se on rakennettu kallion laelle Torkkelinmäen osa-alueen keskelle. Puisto rajoittuu lännessä Torkkelinkadun mataliin 1920-luvun kerrostaloihin ja idässä Pengerkadun korkeaan kerrostalorivistöön. Korkeuserot idän suunnassa, meren rantaan viettävällä rinteellä, ovat suuret. Koillisessa ja lounaassa puisto rajoittuu koulurakennuksiin. Pengerpuiston pinta-ala on noin 1,3 hehtaaria.[3]
Pengerpuiston kohdalla toimi aiemmin kivimurskaamo, josta louhittu kallio jalostettiin edelleen sepeliksi ja käytettiin lähiympäristön talojen rakentamiseen. Kivimurskaamoon kuului neljä jalustaa, joista on jäljellä yksi. Kiviröykkiötä on luultu myös toisen maailmansodan aikaisen it-tykin jalustaksi.[4] Suuri osa Pengerpuistosta on kivituhkakenttää. Pengerkadun rinteessä on Pengerpuistoon kuuluva symmetrinen porrasrakennelma, joka johtaa Sakarinkadun ja Pengerkadun alemman tason risteyksestä Pengerkadun ylimmälle tasolle.[3]
Pengerpuiston pääpuulaji on lehtosaarni. Puistossa kasvaa myös metsävaahteraa, vuorijalavaa, tataarivaahteraa ja ruostehappomarjaa. Pengerkadun rinteessä kasvaa erittäin harvinaista keltakuusamaa, lehtokuusamaa, rusovuohenkuusamaa, keijunruusua, likusterisyreeniä ja villaheittä. Puiston kallioilla puolestaan kasvaa maksaruoholajeja.[3]
Torkkelinmäki ja Pengerpuisto ovat saavuttaneet omanlaisensa maineen alueella käydyn melko avoimen huumekaupan myötä.[5]
Pengerpuiston laidalla sijaitsee Helsingin kuvataidelukio.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Insinöörit vuosimallia 1965 vierailivat entisessä opinahjossaan Metropolia.fi. 29.4.2015. Viitattu 3.6.2016.
- ↑ Helsingin Kuvataidelukio. Torkkelinkatu 6, 00500 Helsinki. Perusparannus docplayer.fi. Viitattu 2.6.2016.
- ↑ a b c Sörnäisten, Kallion, Alppiharjun, Vallilan ja Hermannin viheraluesuunnitelma 2007–2016 / Pengerpuisto, s. 91 Hel.fi. 2007. Viitattu 14.5.2016.
- ↑ Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 232. Hämeenlinna: Sanoma Osakeyhtiö, 1983. ISBN 951-9135-03-0.
- ↑ Huumekauppa valtasi Helsingin Torkkelinmäen – ”Puisto on rauhoittunut kauppiaiden tulon jälkeen” Helsingin Sanomat. 3.10.2016. Viitattu 19.2.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]