Pehr Cornelius Tillaeus
Pehr Cornelius Tillaeus (1747 – 1827) oli ruotsalainen lääkäri ja kasvitieteilijä. Hän oli Carl von Linnén oppilas. Tillaeuksen vanhemmat olivat hovisaarnaaja Georg Tillaeus ja Sara Cornelia von Muyden.[1] Hän toimi Hälsinglandin piirilääkärinä ja hovioikeuden asessorina.[2] Pehr Tillaeus oli aatelisarvoltaan ritari.[3]
Vuonna 1765 hän julkaisi ensimmäisen väitöskirjansa Potus Theae[1], jossa hän käsitteli muun muassa teen ominaisuuksia ja hyötyjä lääkkeenä.[4] Tillaeuksen väitöskirja oli ensimmäinen perusteellinen kasvitieteellinen tutkimus teepensaasta ja hän myös nimesi kasvin osat. Hän luovutti tutkimuksensa viranomaistarkoituksiin ja sen syrjäytti vasta tutkija George Gabriel Sigmondin uusi tutkimus vuodelta 1839. [5] Vuonna 1771 hän julkaisi lääketieteen alaan kuuluneen väitöskirjansa Febrium intermittentium curatio varia, jossa hän käsitteli vuorottelevan kuumeilun syitä ja hoitokeinoja.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Potus Theae - Pehr Cornelius Tillaeuksen väitöskirja.
- ↑ Svenska kongl. hofclericiets historia, Niteet 1-3, s. 165. Örbero: Nils Magnus Lindh, 1814.
- ↑ Kaspar Friedrich Gottshalck: Almanach Der Ritter-Orden, Volume 2, s. 50. Saksa: Nabu Press, 2010. ISBN 9781148597096.
- ↑ a b Maininnat Tillaeuksen väitöskirjoista Potus Theae ja Febrium intermittentium curatio varia (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
- ↑ George Gabriel Sigmond: Tea; its effects, medicinal and moral. Amerikka: A. Spottiswoode, 1839. englanti
| ||||||||||
