Parsonrussellinterrieri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Parsonrussellinterrieri

Parson Russell Terrier.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Iso-Britannia
Rodun syntyaika 1800-luku
Alkuperäinen käyttö metsästyskoira
Nykyinen käyttö metsästys- ja seurakoira
Elinikä keskimäärin 13–14 vuotta
Muita nimityksiä "parson", "parsoni"
FCI-luokitus Ryhmä 3
Ulkonäkö
Paino 5–10 kg
Säkäkorkeus 33–38 cm
Väritys valkoisella pohjalla ruskeita ja/tai mustia merkkejä

Parsonrussellinterrieri on FCI:n terrieriryhmään (3) kuuluva rotu. Rotua on perinteisesti käytetty metsästyksessä, ja tähän tarvittavia ominaisuuksia pyritään säilyttämään rodussa, jotta se kykenisi toimimaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Samat ominaisuudet ovat eduksi monessa muussakin harrastuksessa, joten rodun rekisteröinnistä saakka tämä pienen koon, miellyttävän ulkomuodon ja aktiivisen luonteen omaava terrieri on saavuttanut suosiota juuri monipuolisuutensa vuoksi.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13 viikkoa vanha parsonrussellinterrierin pentu

Parsonrusselinterrieri on vankkarakenteinen koira, jonka ihannesäkäkorkeus on uroksilla 36 cm ja nartuilla 33 cm. Parsonrusselinterrierit painavat 5–8 kg. Parsoneita on sekä karkea- puolikarkea- että sileäkarvaisia. Pääväri on valkoinen, jossa voi olla mustia, punaruskeita ja keltaisia merkkejä. Korvat ovat eteenpäin taittuneet. Suomessa häntiä ei saa typistää, kuten rodun syntymaassa Isossa-Britanniassa tehdään. Rodun todennäköinen elinaika on 13–14 vuotta.

Parsonrussellinterrieri muistuttaa ulkonäöltään jackrussellinterrieriä mutta eroaa siitä mm. rungon mittasuhteissa. Myös brasilianterrierin sukulaisuus on selkeästi nähtävillä.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan parsonrussellinterrierit ovat aktiivisia, energisiä, rohkeita ja vahvatahtoisia. On tärkeää opettaa parsonrussellinterrieri olemaan rauhassa sisätiloissa ja silloin kun mitään ei tapahdu. Jatkuvasti ympäriinsä häärävä koira ei ole miellyttävä asuinkumppani. Parsonrussellinterriereillä on rutkasti metsästys- ja riistaviettiä ja ne ovat erinomaisia vahtikoiria ja tallikoiria, sillä ne tulevat hyvin toimeen hevosten kanssa.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parsoneiden terveystilanne on tällä hetkellä hyvä. Parsoneissa voidaan periaatteessa tavata kaikkia samoja perinnöllisiä vikoja ja sairauksia kuin muissakin terrieriroduissa.

Yleisimpiä perinnöllisiä vikoja rodussa ovat hammaspuutokset, purentaviat, häntämutkat ja uroskoirilla piilokiveksisyys.

Perinnöllisistä silmäsairauksista parsoneilla on todettu lähes ainoastaan harmaakaihia ja linssiluksaatiota. Yhdistys suosittelee koirien silmä- ja polvitarkastusta ja jalostukseen käytettävien koirien silmät ja polvet tulee olla tarkastettu. Astutushetkellä koirien silmätarkastuslausunnon ei tule olla vuotta vanhempi. Vuosina 1991–2007 silmät ovat tutkittu 755 koiralta, joka on 23 prosenttia rekisteröidyistä koirista. 2000-luvulla syntyneistä koirista tarkastettu on jo yli 30 prosenttia.

Harrastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parsonrussellinterrierit ovat monikäyttöisiä harrastuskoiria. Luolametsästyksen ohella niiden kanssa harrastetaan tyypillisesti mm. agilitya, flyballia ja Tokoa. Parsonrussellinterrierit ovat tunnetusti aktiivisia koiria, joten omistajien tulee tarjota niille tarpeeksi virikkeitä ja määrätietoista perustottelevaisuuskoulutusta. Ne ovat hyvin älykkäitä ja nopeita oppimaan, joten ne ovat erinomaisia koiria monipuoliseenkin harrastamiseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä parsonrussellinterrieri ja jackrussellinterrieri ovat saaneet nimensä Devonissa, Länsi-Englannissa asuneelta pastori (Parson) John "Jack" Russellilta (1795-1883). John Russell oli kiinnostunut metsästyksestä koirien kanssa ja jalosti tähän tarpeeseen sopivan rodun risteyttämällä keskenään erilaisia terrierimuunnoksia juuri metsästykseen sopiviksi. Parsonrusselinterriereitä käytettiin erityisesti luolametsästykseen ja rottajahtiin.

Englannin Kennelklubi hyväksyi rodun ja julkaisi Parson Jack Russellinterrierin virallisen väliaikaisen rotumääritelmän 22. tammikuuta 1990. FCI otti rodun väliaikaislistalleen 2. heinäkuuta 1990. Rotu syntyi kuitenkin jo 1800-luvulla. Parsonrussellinterrieri on vanhempi rotu kuin jackrussellinterrieri, jonka FCI hyväksyi viralliseksi roduksi vasta vuonna 2001.

Parsonrusselinterriereiden kanssa samaa alkuperää on Working Jack Russell -rotu. Näitä koiria ei rekisteröidä FCI:n rekisteriin, vaan Jack Russell Terrier Club of Great Britain -yhdistyksen ylläpitämään rekisteriin. Working Jack Russell -koirien jalostuksessa painotetaan luolametsästyskäyttöä, kuten nimi osoittaakin (suom. työskentelevä Jack Russel).

Parsonrusselinterrierin rodun nimi oli ennen parsonjackrusselinterrieri, mutta se muutettiin sekaannusten vuoksi nykyiseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Parsonrussellinterrieri.