Parkanon helluntaiseurakunta
| Parkanon helluntaiseurakunta | |
|---|---|
 Helluntaiherätyksen toimitila Parkanossa vuonna 2006. |
|
| Suuntautuminen | helluntaiherätys |
| Perustettu | 1938 |
| Pääkirkko |
Keskuskatu 2 39700 Parkano |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Parkanon helluntaiseurakunta eli Parkanon kotiseurakunta (aik. Parkanon Betania-seurakunta) on Parkanossa toimiva helluntaiseurakunta. Seurakunta on perustettu vuonna 1938. Seurakunnan toimintaan kuuluu jumalanpalvelusten ja Sanan ja rukouksen iltojen lisäksi ruokajakelu ja yhteiskristilliset kaupunkirukoukset.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntaiherätys saapui Parkanoon Valto Kuusiston toiminnan myötä 1920-luvun alussa. Myös Yliskylässä pidettiin kokouksia samoihin aikoihin. Varsinainen herätys alkoi kuitenkin 1922 Vahojärvellä. Ensimmäinen kastetilaisuus järjestettiin Viitikonjoen rannassa 1922. Herätys leivisi Vahojärveltä käsin Yliskylään ja Aureseen.[3]
Parkanon Betania-seurakunta perustettiin maaliskuussa 1938 Arvo Ylirönnin kotona. Seurakunnan toiminnasta tuli perustamisen jälkeen yhtenäisempää. Seurakunta piti kokouksia ja ompeluiltoja kodeissa. Tampereen Saalem-seurakunta tuki voimakkasti 1930-luvulla Parkanon työtä. Seurakunnan läpimurto tapahtui heinäkuussa 1950 pidettyjen telttajuhlien yhteydessä. Parkanon telttajuhlilla kävi runsaasti ihmisiä ja väki lisääntyi päivä päivältä.[3]
Seurakunnan toimintaa pidettiin kodeissa, joista Ahveniuksen koti muodostui lähes vakituiseksi kokouspaikaksi. Ahtauden vuoksi suuremmat tilaisuudet pidettiin Päivölässä ja kouluissa. Vuonna 1973 seurakunta vuokrasi kokouspaikakseen Parkanon Reserviupseerien kerhohuoneen, jossa se kokoontui viiden vuoden ajan. Parkanon helluntaiseurakunta tuki lähetystyötä aluksi Satakunnan Lähetysrahaston kautta. Vuonna 1979 seurakunta aloitti yhteistyön Kihniön. Karvian, Kurjenkylän, Suodenniemen ja Mouhijärven helluntaiseurakuntien kanssa.[3]
Rukoushuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurakunta osti 3. tammikuuta 1978 keskeiseltä paikalta Osuusliike Satapohjan toimitalon, joka saneerattiin seurakunnan tarpeita vastaaviksi. Muutostyöt tehtiin suurelta osin talkootyönä.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vahtera, Taisto: Seurakunnan tie Jerusalemista Satakuntaan. Saarijärvi: Satakunnan helluntaiseurakunnat, 1990. ISBN 952-90-16549.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Parkanon helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 15.5.2018. Viitattu 3.5.2024.
- ↑ Tapahtumat Parkanon helluntaiseurakunta. Viitattu 3.5.2024.
- ↑ a b c d Vahtera 1990, s. 228–