OP-Pohjola

Wikipedia
Ohjattu sivulta OP-ryhmä
Loikkaa: valikkoon, hakuun
OP-Pohjola

OP-Pohjolan logo.svg

Tunnuslause Etua elämään. OP-Pohjolasta.
Toimitusjohtaja Reijo Karhinen
Toimiala Pankki ja vakuutus
Tuotteet Pankki- ja vakuutustuotteet
Henkilökuntaa koko ryhmässä 12 752 (2008)
Kotisivu op.fi

OP-Pohjola on Suomen suurin finanssiryhmä (ent. nimeltään OP-ryhmä, aiemmin Osuuspankkiryhmä).[1] OP-Pohjolalla on Suomessa yli neljä miljoonaa asiakasta, joista lähes kolmannes eli runsaat 1 200 000 on samalla Osuuspankkien omistajajäseniä. Lisäksi Pohjolalla on toimintaa Baltian maissa, joissa on yhteensä yli 200 000 asiakasta. OP-Pohjolan palveluksessa on yli 12 000 henkilöä. Ryhmän tase vuoden 2008 lopussa oli 75,7 miljardia euroa. Vuoden 2008 lopussa ryhmällä oli yhteensä 604 toimipaikkaa. Näistä 297 tarjoaa sekä pankki- että vahinkovakuutuspalveluja. Toimipaikkaverkkoa täydentää Pohjola Vakuutuksen asiamiesverkosto. OP-Kiinteistökeskukset ovat Osuuspankkien tytäryhtiöitä. Niillä on yhteensä 174 toimipistettä. OP-Pohjola-ryhmän perustana ovat Osuuspankit, jotka omistavat OP-Pohjola osk:n (ent. OP-Keskus[2]).

Lokakuussa 2014 Op-Pohjola ilmoitti uudistavansa brändiään vuoden 2015 alusta lukien, Pohjola tuotemerkistä ei kuitenkaan luovuta.[3][4]

Osuuspankit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjola Vakuutuksen ja OP-Henkivakuutuksen pääkonttori Helsingissä Lapinmäentiellä

Osuuspankit ovat alueellista vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja. Aiempi nimitys ennen vuotta 1970 oli Osuuskassa. Osuuspankissa harjoitetaan osuuskuntamuotoista luottolaitostoimintaa. Sen päätöksenteon perusarvoihin kuuluu "jäsen ja ääni" -periaate. Osuuspankin omistajajäseneksi voi liittyä maksamalla osuusmaksun. Jäsenkunta, joka muodostuu valtaosin yksityishenkilöistä, valitsee keskuudestaan oman pankkinsa edustajistojen/hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet.

Osuuspankkeja on nykyään vajaat 200. Lukumäärä on ollut osuuspankkifuusioiden vuoksi voimakkaassa laskussa. Vielä vuonna 2010 Osuuspankkeja oli 213. Vuonna 2013 niitä on OP-Pohjolan ennusteen mukaan jäljellä enää 181.[5]

Yksi Osuuspankeista, Suur-Helsingin osuuspankki muutettiin 1990-luvulla osakeyhtiöksi. Tuolloin se sai nimen Okopankki Oyj. Nykyinen nimi on Helsingin OP Pankki Oyj.

Osuuspankeissa työskenteli vuoden 2008 lopussa 7025 henkilöä. Edellisen vuoden lopussa henkilömäärä oli 6 732.

Suomi jakaantuu alueellisesti 16 OP-liittoon, jotka ovat Osuuspankkien maakunnallisia yhteistoimintaelimiä. Ne nimeävät alueensa ehdokkaat OP-Pohjolan hallintoneuvostoon.

OP-Pohjola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP-Pohjola osk toimii koko pankkiryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuskunnan omistajina ovat 100 %:sti OP-Pohjolan Osuuspankit. Perustehtävänä on luoda edellytykset ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden toteutumiselle. Päämääränä on olla toimialan osaavin ja tehokkain kehittämis- ja palvelukeskus.

OP-Pohjolan tytäryhtiöt:

  • Pohjola Pankki Oyj, lyh. Pohjola (v:een 2008 OKO Pankki Oyj) on liikepankki, joka toimii OP-Pohjola-ryhmän keskuspankkina ja vastaa ryhmän maksuvalmiudesta sekä hoitaa ryhmän kansainvälisen liiketoiminnan.
  • Helsingin OP Pankki Oyj on osuuspankkiryhmään kuuluva osakeyhtiö ja harjoittaa vähittäispankkitoimintaa pääkaupunkiseudulla. Pankki palvelee henkilöasiakkaita sekä pk-yrityksiä tarjoten rahoitus-, varallisuudenhoito- ja maksuliikepalvelut. Nykyinen Helsingin OP muodostui, kun Pohjola Pankki (silloin Osuuspankkien Keskuspankki) myi vähittäispankkiyhtiö Okopankki Oyj:n OPK:lle vuonna 2006.
  • OP-Henkivakuutus Oy:öön on keskitetty pankkiryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoiminta ja sen kehittäminen. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat henki-, eläke-, sijoitus- ja riskivakuutuspalvelut.
  • OP-Rahastoyhtiö Oy hallinnoi OP-Pohjola -ryhmän sijoitusrahastoja. Yhtiö käyttää rahasto-osuuksien myynnissä osuuspankkien ja Okopankin palveluverkostoa sekä pankkiryhmän Internet-palveluita.
  • OP-Asuntoluottopankki Oyj myöntää osuuspankkien kautta pitkäaikaisia asuntoluottoja turvaavia vakuuksia vastaan. Pankki rahoittaa toimintansa laskemalla liikkeeseen OP-Asunto-obligaatioita.
  • OP-Kotipankki Oyj keskittyy vakuudettomien kulutusluottojen myyntiin ja hallinnointiin. Pankin keskeisiä tuotteita ovat OP-Pohjola -ryhmän kortteihin liitettävät luotot.
  • FD Finanssidata Oy tuottaa OP-Pohjola-ryhmän tietotekniset käyttöpalvelut.

Pohjola Pankki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjola Pankin logo (2007).svg

Pohjola Pankki Oyj (Pohjola) on vuonna 1902(?) perustettu OP-Pohjolan keskuspankki (ent. OKO). Pankin A-sarjan osake on noteerattu Helsingin Pörssissä vuodesta 1989 lähtien. Pohjolalla on noin 30 000 osakkeenomistajaa. Pietarissa, Venäjällä ja Tallinnassa, Virossa sijaitsevien edustustojen lisäksi ovat tytäryhtiöt:

Eurooppalainen.png

Konsernin tulos vuodelta 2007 ennen veroja oli 288 miljoonaa euroa.

Pohjola Pankin Taidesäätiö omistaa arvosoitin- ja taidekokoelman.

Yhteistyökumppaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP-Pohjola ja K-ryhmä aloittivat uuden yhteistyön vuonna 2007. Tuolloin sovitun yhteistyön myötä Osuuspankin asiakas voi yhdistää OP-Visa-maksukorttiinsa Plussa-ominaisuuden.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markkinaosuus luotoista 34 % ja talletuksista 36 % vuonna 2012. Lähde: Pohjola, Finanssialan keskusliitto, artikkelissa Matti Kankare: Suuret lahtaavat konttoreita, pienet perustavat. Talouselämä, 18 / 2013, s. 7. Talentum Oyj.
  2. OP-Keskuksen ylimääräisen osuuskunnan kokouksen päätökset Osuuspankki
  3. OP-Pohjolan nimi lyhentyy: Jatkossa pelkkä OP 6.10.2014. Yle. Viitattu 21.10.2014.
  4. OP-Pohjola uudistaa brändiään: OP-Pohjolasta OP (OP-Pohjolan tiedote) 6.10.2014. OP-Pohjola -ryhmä. Viitattu 21.10.2014.
  5. Osuuspankkien määrä vähenee maakunnissa. Helsingin Sanomat 12.10.2013, s. B11

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Y. Blomstedt: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977. Helsinki 1978.
  • Päivi Härkönen: Ahkerampaa rahaa. OPR:n historia 1974–2002. OKO pankki 2006. ISBN 9789518630299.
  • V. Hyvönen: Suomen Osuuskassajärjestö vv. 1903–1953. Helsinki 1953.
  • Jatkuvan kasvun voima. Osuuspankkien Keskusliitto ry 50 vuotta. 1979.
  • Antti Kuusterä: Lähellä ihmistä - osuuspankkitoiminta 100 vuotta. Otava 2002. ISBN 9789511179924.
  • Heikki Valkama: Mallioppilas. Maakiinteistöpankista OKO-Investointiluottopankiksi 1917–2000. Edita 2003. ISBN 9789513739515.
  • J. Vänttinen: Maa- ja Teollisuuskiinteistöpankki Oy 1931–61. Helsinki 1961.