Nimetön (Rymättylä)
Näkymä Kirveenrauman sillalta, jossa vasemmalla Nimettömän rantaa ja salmen toisella puolella Airismaan saari ja Uutiskuvanvuori
| Sijainti | |
|---|---|
| Merialue | |
| Korkein kohta |
45 m[1] |
| Pinta-ala |
0,56 km² [1] |
Nimetön on saari entisen Rymättylän kunnan, nykyisen Naantalin kaupungin eteläosassa. Saareen on kiinteä tieyhteys pääsaarelta Otavasta. Nimettömän pinta-ala on 56,3 hehtaaria ja suurin pituus 1,6 kilometriä.[1] Nimetön on vanha laidun- ja niittysaari, joka on jaettu viiden kylän kesken.[2] Metsäisellä ja kallioisella saarella on vain muutama asuintalo ja noin kaksikymmentä loma-asuntoa.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimetön on pinnanmuodoiltaan korkealle merenpinnasta kohoava kallioselänne, josta noin puolet on avokalliota. Saaren korkein kohta on 45 metriä merenpinnan yläpuolella ja puolet saaren pinta-alasta on yli 20 metrin korkeudella. Saari on metsäinen, jossa on vain muutama vanha ja hyvin pieni peltolohko.[1]
Saaren ympärillä olevista saarista mainittavimmat ovat pohjoispuolella pääsaari Otava, jossa Laitsalmen pohjoisrannalla Röölän kylä, länsipuolella kapean suntin erottama Pitkäluoto ja Kirveenrauman salmen eteläpuolella suuri Airismaan saari.[1]
Nimettömän itäosan kautta kulkee Rymättylän eteläinen päätie yhdystie 1890 eli Luotojen tie. Tie tulee saarelle pohjoisesta pääsaari Otavasta noin 25-metrisen Sattirauman sillan kautta ja jatkuu etelään Airismaalle 270-metrisen Kirveenrauman sillan kautta. Tieltä erkanee Nimettömän saaren läpi kulkeva tie, jonka kautta kuljetaan Pitkäluodon saareen pienen sillan kautta Nimettömän länsikärjestä. Muuten saarella on vain muutamia lyhyitä ajoteitä, jotka johtavat taloille.[1]
Saarella on vain muutama asuintalo ja noin kaksikymmentä loma-asuntoa. Kaikki rakennukset sijaitsevat saaren rannoilla.[1] Vuoden 1968 peruskartassa saaren tiestö oli sama kuin nykyisinkin ja taloja saarella oli kuusi.[3] Vuoden 1981 peruskartassa talojen määrä oli 15, joista suurin osa mökkejä.[4] Vuoden 1997 peruskartassa talojen määrä on lähes sama kuin nykyisin, sillä tuon ajan jälkeen loma-asuntoja on rakennettu vain kaksi.[5]
Nimettömän eteläpuolella sijaitsevat suuret Airismaan ja Aaslan saaret olivat vailla tieyhteyttä vuoteen 1958 saakka, jolloin valmistui pääsaarelta tuleva Luotojen tie. Tie rakennettiin kulkemaan Nimettömän itäosan läpi. Pohjoispuolella kapeaan Sattirauman salmeen rakennettiin penger ja pieni silta, joka yhdisti Nimettömän pääsaareen. Eteläpuolella Nimettömän ja Airismaan välille asetettiin lossiyhteys Kirveenrauman salmeen, samoin Airismaan ja Aaslan välille tuli lossiyhteys. Vuonna 1999 valmistui Kirveenrauman silta.[6]
Kulttuurihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimettömän saari kuuluu viidelle eri kylälle. Noin puolet saaresta, sen keskiosat, eteläpuoli ja kaakkoiskulma kuuluu Saarlan kylälle, joka sijaitsee Airismaalla Kirveenrauman vastarannalla Nimettömän eteläpuolella. Nimettömän länsiosa ja sen sillan alue Pitkäluodon itäosineen kuuluu Mahilan kylälle, joka sijaitsee myös Airismaalla, mutta hieman kauempana etelässä. Läntinen puoli Nimettömän pohjoisrannasta kuuluu Laitsalmen vastarannalla pääsaarella sijaitsevalle Röölän kylälle. Röölän viereiselle Aatilan kylälle kuului Nimettömän pohjoisrannan itäinen puoli. Pääsaarella vähän matkan päässä koillisessa sijaitsevalle Äijälän kylälle kuuluu pienin osuus Nimettömästä, vain sen koilliskulma.
Puolet Nimettömästä kuuluu Saarlan kylään, josta on ensimmäinen maininta vuodelta 1463. Vaikka suurin osa saaresta kuuluu kylälle, ei kylällä ole saarella taloja, jotka on rakennettu ennen vuotta 1940.[7]
Mahila eli Maihilan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1540.[8] Saarella sijaitsi jo 1830-luvulla Nimettömän torppa, jonka ensimmäiset asukkaat olivat räätäleitä. 1920-luvun alussa torppa erotettiin palstatilaksi ja se sai nykyisen nimen Puutarhamäki. Paikan omisti vuodesta 1920 1970-luvun lopulle kuuluisa nuottakuningas ja sääprofeetta Johan Koivuniemi, joka tunnettiin paremmin nimillä Koivuniemen Janne ja Rymättylän Janne. Pitkäluodon sillan kohdalle rakennettiin asuinrakennus yksinäistuvaksi vuonna 1914, joka laajennettiin parituvaksi 1940. Rakennus on edelleen olemassa, samoin osa ulkorakennuksista, jotka ovat torpan ajoilta 1800-luvulta. Tiilirunkoinen navetta on vuodelta 1927. Tilan edustalla sijaitsi hyvin pieni Nimettömän kari, joka yhdistettiin saareen penkereellä. Vuonna 1941 paikalle rakennettiin kalansavustamo ja kalasuolaamo Turun työväen osuuskauppa Tarmolan toimesta. Suolaamo purettiin 1980-luvun alussa, kun paikalle rakennettiin kasvatetun kirjolohen käsittelyrakennus.[2] Osayleiskaavassa suojeltuja paikallisesti merkittäviä rakennuksia tai rakennusryhmiä on Nimettömässä vain yksi, Puutarhamäki.[9]
Jo varhaiskeskiajalla asutettu Röölä eli Röödilän kylä piti Nimetöntä laidunsaarenaan.[10] Keskiajalla asutetulle Aatilan kylälle Nimetön oli myös laidunsaari.[11]
Nimetön oli laidun- ja niittysaari Äijälän kylälle, josta on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1463.[12] Saarelle perustettiin Nokkalan torppa vuonna 1849, jonka nykyinen asuinrakennus on 1920-luvun alusta.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. sarja: Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 7. Turku: Rymättylän kunta, Varsinais-Suomen liitto, Turun maakuntamuseo, 2001. ISBN 951-595-070-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Nimetön Karttapaikassa Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Mahila” s. 211
- ↑ Huumo, Aarno: Peruskartta 1:20 000. Rymättylä N:o 1043 05. (kartoitus 1964–1965) Helsinki: Maanmittaushallitus, 1968. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 23.3.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. Rymättylä N:o 1043 05. (kartoitus 1978) Helsinki: Maanmittaushallitus, 1981. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 23.3.2022)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. Rymättylä N:o 1043 05. (kartoitus 1996) Helsinki: Maanmittauslaitos, 1997. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 23.3.2022)
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Vesiliikenteestä maaliikenteeseen” s. 32
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Saarla” s. 297
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Mahila” s. 209
- ↑ Kaavaselostuksen liite 8. Rakennussuojelukohteet (pdf) (selvityksen laatinut AIRIX Ympäristö Oy) Rymättylän eteläisen saariston osayleiskaava, Otava lähisaarineen. 2007. Rymättylän kunta. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Röölä” s. 292
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Aatila” s. 84
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Äijälä” s. 363
- ↑ Brusila, Heljä et al: Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Äijälä” s. 365
