Neoliittinen Anatolia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Neoliittinen kausi Anatoliassa on kulttuurin aikakausi, joka alkoi neoliittisen kauden määritelmän mukaan maanviljelyn levitessä Anatoliaan eli nykyisen Turkin alueelle noin 8000 eaa. alkaen. Eteläiseen Anatoliaan syntyi monia maanviljelyyn ja karjanhoitoon perustuvia kyliä, joissa oli savitiilistä rakennettuja taloja.[1] Anatoliasta vietiin jo neoliittisella ajalla obsidiaania työkalujen raaka-aineeksi muualle Lähi-itään.[2] Pohjois-Anatoliassa vanha keräilykulttuuri säilyi pitkään.

Maanviljely levisi Anatoliasta varsinaiseen Eurooppaan, Kreikkaan ja Balkanin niemimaalle. Oletetaan, että nauta olisi kesytetty Anatoliassa noin 7000-6500 eaa. Arkeologien tuntemia neoliittisen Anatolian löytöpaikkoja ovat muun muassa Göbekli Tepe, Nevali Cori, Catal Höyük, Hacilar, Can Hasan ja Cayönu.

Anatoliasta ei ole löytynyt varsinaisia linnoituksia neoliittiselta kaudelta, mutta talot rakennettiin vieri viereen jolloin ne muodostivat helposti puolustettavan rakenteen. Niissä ei ollut ovea, vaan sisään käytiin tikkailla katon kautta.[1]

Sisällysluettelo

Anatolian alueita [muokkaa]

  • Itäinen ja kaakkoinen, muun muassa Halaf-kulttuurin vaikutusta
  • Eteläinen keskinen, Taurus-vuorten seutu muun muassa Catal Hoyuk 6900-6400 eaa.
  • Läntinen
  • Kaukasuksen seutu, Shulaveri-Shomun kulttuuri 6000-4000 eaa. [3]

Asikli Huyük [muokkaa]

Asikli Hüyük (Asikli Höyük) Aksarayn lähellä Turkissa rakennettiin 10000-9000 eaa. savitiilistä kolmessa vaiheessa. Taloihin pääsi tikkaita pitkin katon kautta. Obsidiaanista eli mustasta laavalasista tehtiin esineitä, kuten myös sarvesta ja kuparista. Kuolleet haudattiin lattian alle. Elintapoihin kuului metsästys, kotieläinten pito ja viljan viljely, joka keskittyi vehnään, ohraan, herneisiin ja linsseihin.

  • Asikli-hüyük A (7000–6600 eaa./ 8500–8000 eaa.)
  • Asikli-hüyük B (6600–6100 eaa./ 8000–7400 eaa.)

Varhainen Keski-Anatolia [muokkaa]

Varhaisen neoliittisen Keski-Anatolian aikakaudet.[4]

Lyhenne Ajanjakso
kalenterivuotta
sitten
Löytöpaikka Lähi-idän
vastaava aikakausi
ECA I noin 12500-9000 eaa. Luultavasti Pınarbaşı A Myöhäispaleoliittinen tai epipaleoliittinen
ECA II noin 9000 – 7500 eaa. Pınarbaşı A, Aşikli, Musular, Suberde, Canhasan III Esikeraaminen neoliittinen eli PPN, AEN, ACN
ECA III A&B A: 7500 – 6700/6600
6700/6600 – 6000 eaa.
Çatalhöyük (itäinen), Erbaba, Pınarbaşı B Varhainen ja myöhäinen neoliittinen EPN LPN EN LN
ECA IV 6000 - 5500 eaa. Köşk Höyük, Tepecik-Ciftlik, Çatalhöyük (läntinen), Can hasan I Varhaiskalkoliittinen ECh
ECA V 5500 - 4000 eaa. Güvercinkayasi Keskikalkoliittinen MCh

Anatolian varhaisia löytöpaikkoja [muokkaa]

  • Esim- Havsarik muinainen kylä[5]
  • Kikan Harabesi
  • Papazgölü
  • Gölbent Mevkii
  • Girikihaciyan
  • Boytepe
  • Cinaz III
  • Nemrut Dag, Muinainen temppeli
  • Hakemi Use Tepe
  • Cafer Höyük
  • Kalecikin kivet
  • Kyme
  • Kortik Tepe
  • Karakus Tumulus, keinotekoinen kumpuhauta
  • Hamzan Tepe
  • Kötekan
  • Kilisikin patsas kuppi ja renkaat-merkkejä, tyypillistä megaliittikulttuuria, liittyi Urfan kulttuurin niin kuin Göbekli Tepe
  • Melid
  • Amarsava
  • Nevali Cori, muinainen temppeli

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]