Nauen
| Nauen | |
|---|---|
 Nauenin raatihuone |
|
 vaakuna |
|
  Nauen |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Brandenburg |
| Piirikunta | Havelland |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 268,1 km² |
| Korkeus | 35 m |
| Väkiluku (2018) | 17 967 |
| – Väestötiheys | 67 as./km² |
| Postinumero | 14641 |
| Suuntanumero(t) | 03321, 033230 (Börnicke, Tietzow), 033237 (Ribbeck), 033239 (Groß Behnitz, Schwanebeck, Wachow) |
Nauen on kaupunki Havellandin piirikunnassa Brandenburgin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se tunnetaan muun muassa hyvin säilyneestä historiallisesta kantakaupungistaan.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauen sijaitsee osavaltionsa länsiosassa noin 40 kilometriä Berliinin keskustasta länteen.[1]
Nauen koostuu kantakaupungista ja neljästätoista osa-alueesta, joista useat olivat itsenäisiä maalaiskuntia vuoteen 2003. Nauenin lounaisosassa on kaksi järveä, Groß Behnitzer See ja Klein Behnitzer See, jotka aiemmin muodostivat yhden suuremman järven.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauen mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1186 muodossa Nowen. Kaupunkioikeudet se sai 1292, ja ensimmäinen raatihuone valmistui 1302. Rosvoparoni Dietrich von Quitzow (1366–1417) aiheutti suuren kaupunginpalon 1414, ja yli kaksisataa vuotta myöhemmin kolmikymmenvuotisen sodan aikana Johann Tillyn sotajoukot tuhosivat kaupunkia. Vuonna 1816 perustettiin Itä-Havellandin piirikunta, joka oli osa Brandenburgin provinssia. Nauen oli sen hallintokeskus vuodesta 1826 vuoteen 1952, jolloin Itä-Havelland lakkautettiin ja perustettiin Nauenin piirikunta, joka puolestaan lakkautettiin 1993. Havellandin piirikunta korvasi Nauenin piirikunnan, ja Nauen menetti hallintokaupungin asemansa Rathenowille.
Rautatietä Berliini–Hampuri alettiin rakentaa toukokuussa 1844 ja se oli valmis joulukuussa 1846. Nauen sai samassa yhteyssä rautatieaseman. Vuosina 1865–1930 Naeunissa toteutettiin useita suurhankkeita, kaupunkiin perustettiin muun muassa kaasulaitos ja Zuckerfabrik Nauen, eli Nauenin sokeritehdas. Esikaupunkiliikennöinti rautateitse Berliiniin aloitettiin 1890. Kolmannen valtakunnan aikana Naueniin perustettiin yksi Saksan ensimmäisistä keskitysleireistä, KZ Börnicke, joka oli tarkoitettu poliittisille vangeille. Nauenissa on asunut juutalaisia jo keskiajalta, ja kristalliyönä marraskuussa 1938 heidän synagogansa koki suuria tuhoja. Toisen maailmansodan lopussa, huhtikuussa 1945, Nauenia pommitettiin. Sodan jälkeen Nauen jäi Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle, ja siitä tuli osa DDR:ää. Nauenin väkiluku väheni sosialismin kaudella, 2010-luvulla se puolestaan kasvoi.
Nauenin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa keskiaikainen St. Jacobin kirkko ja myöhäisgoottinen Dorfkirche Börnicke 1400-luvulta.
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauen on Rathenowin ja Falkenseen ohella yksi piirikuntansa talouskeskuksista. Kaupungin alueella on lukuisia tuulivoimaloita. Taloutta hallitsevat pienet ja keskisuuret palveluyritykset. Suuryrityksistä Naueniin asettui vuonna 1992 Bosch - Siemens, ja veti mukanaan alihankkijoita.[2]
Nauenin rautatieasema sijaitsee 35,4 kilometriä Berliinin päärautatieasemalta. Berliinin kehämoottoritie BAB 10 on reititetty aivan Nauenin itäpuolitse. Kaupungin halki kulkee Bundesstraße 5, joka on 555-kilometrinen maantie Tanskan rajalta Puolan rajalle. BAB 10:n kautta on yhteys Hampuriin ja Müncheniin vieville moottoriteille, kuten myös useille muille moottoriteille ja uudelle Berliinin–Brandenburgin lentoasemalle.
Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Entfernung von Nauen nach Berlin Luftlinie.org. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Wirtschaftsstruktur Nauen.de. Stadt Nauen. Arkistoitu 27.6.2012. Viitattu 21.5.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
