Nadežda Tkatšenko
Sivulta puuttuu 
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Neuvostoliitto |
|||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset |
|||
 Kultaa |
Moskova 1980 | viisiottelu | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Rooma 1974 | viisiottelu | |
Nadežda Vladimirovna Tkatšenko (ven. Надежда Владимировна Ткаченко, s. 19. syyskuuta 1948 Krementšuk, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) on entinen yleisurheilija, viisiottelun olympiavoittaja Moskovassa 1980.
Tkatšenko aloitti huippu-uransa viisiottelussa sijoittumalla yhdeksänneksi Münchenin olympialaisissa. Kaksi vuotta myöhemmin Rooman EM-kisoissa hän voitti kultaa tuloksella 4 776.[1] Montréalin olympialaisissa Tkatšenko johti ennen viimeistä lajia, mutta jäi viidenneksi.[2]
Prahan EM-kisoissa 1978 Tkatšenko voitti kultaa, mutta jäi kiinni doping-testissä.[1] Suoritus hylättiin ja hän sai puolentoista vuoden kilpailukiellon, josta vapautui ennen Moskovan olympialaisia.[3]
Moskovassa ennakkosuosikki oli tuore maailmanennätysnainen Olga Kuragina. Koko Neuvostoliiton kolmikko otteli yli odotusten ja ennen viimeistä lajia, 800 metrin juoksua oli ilmeistä että viisiottelussa tulisi edellisten olympialaisten tapaan kolmoisvoitto – mutta ei Itä-Saksalle vaan Neuvostoliitolle. Kaikki kolme juoksivat viimeisessä erässä, jossa koettiin ainutlaatuinen hetki yleisurheilun historiassa. Kuraginan maailmanennätys oli 4 856. Ensimmäisenä maalilinjan ylitti Kuragina, jonka loppupisteet olivat 4 875 – uusi maailmanennätys. Vain 1,2 sekuntia hänen jälkeensä maaliin tuli Olga Rukavišnikova, jonka loppupisteet olivat 4 937 – uusi maailmanennätys. 0,4 sekuntia lisää ja maaliin tuli Tkatšenko loppupistein 5 083 – uusi maailmanennätys. Vain 1,6 sekunnin aikana oli maailmanennätys vaihtunut kolme kertaa, tosin näistä vain viimeinen hyväksyttiin viralliseksi ennätykseksi.[4] Tkatšenkon tulos jäi viisiottelun viimeiseksi ennätykseksi, koska seuraavana vuonna laji muuttui seitsenotteluksi. Voittonsa aikaan Tkatšenko oli 165 cm pitkä ja painoi 70 kg.[4] 800 metrin tulos 2.05,20 oli hämmästyttävä hänen fyysisiin mittoihinsa nähden. Toimittaja Mel Watman kuvaili voittajaa toteamalla: Hänellä on lihaksia sellaisissa paikoissa, missä meillä muilla ei ole edes paikkoja.[5]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Siukonen, Markku; Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
- ↑ Hannus, Matti; Shearman, Mark: Montreal olympiakirja. Offsetpaino Sivakka, 1976. ISBN 951-99090-6-0.
- ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- ↑ a b Siukonen, Markku; Nygren, Helge: Suuri Olympiateos 3. Kustannus-Notariaatti Oy, 1980. ISBN 951-99922-5-1.
- ↑ Hannus, Matti; Shearman, Mark: Moskova olympiakirja. , 1980. ISBN 951-9465-09-X.
| Viisiottelu: 1964: Irina Press | 1968: Ingrid Becker | 1972: Mary Peters | 1976: Siegrun Siegl | 1980: Nadežda Tkatšenko |
| Seitsenottelu: 1984: Glynis Nunn | 1988: Jackie Joyner-Kersee | 1992: Jackie Joyner-Kersee | 1996: Ghada Šu’a’ | 2000: Denise Lewis | 2004: Carolina Klüft | 2008: Natalja Dobrynska | 2012: Jessica Ennis |
