Muhtar Äwezov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muhtar Äwezovin patsas Almatyssa.

Muhtar Omarhanuly Äwezov (kazakiksi Мұхтар Омарханұлы Әуезов, ven. Мухта́р Омарха́нович Ауэ́зов, Muhtar Omarhanovitš Auezov; 28. syyskuuta 1897, entisen Semipalatinskin kihlakunnan Tšingistau, nykyinen Kazakstan27. kesäkuuta 1961, Moskova) oli kazakinkielinen neuvostokirjailija ja kirjallisuudentutkija.

Muhtar Äwezov valmistui vuonna 1928 Leningradin yliopistosta ja suoritti jatko-opintoja Keski-Aasian yliopistossa Taškentissa. Vuonna 1946 hänet nimitettiin Kazakstanin tiedeakatemian akateemikoksi.[1]

Kirjailijan ensimmäinen teos, kansanperinteeseen perustuva tragedia Eŋlik-Kebek on vuodelta 1917. 1920–1940-luvuilla hän kirjoitti kertomuksia, pienoisromaaneja ja yli 20 näytelmää. Äwezovin pääteos on runoilija ja kansanvalistaja Abai Qunanbaiulyn elämää kuvaava suurromaani Abai žoly (”Abain tie”, 1942–1956), joka piirtää laajan kuvan 1800-luvun jälkipuoliskon kazakkiyhteiskunnasta. Äwezov toimi myös kazakin- ja kirgiisinkielisen kaunokirjallisuuden ja suullisen kansanperinteen tutkijana.[2]

Äwezov sai ”Abain tie” -romaanista Leninin palkinnon vuonna 1959. Kazakstanin Itä-Kazakstanin alueen Žarman piirin Bakyrtšikin taajama nimettiin kirjailijan mukaan vuonna 1967.[3]

Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • (Muhtar Auezov) Laukaus solassa. Suom. Natalia Pienimäki. Helsinki, Moskova: SN-kirjat, Raduga, 1986.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 2, s. 417. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.
  2. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 2, s. 417–418. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.
  3. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 2, s. 418. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.