Mopsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mopsi

Mops-duke-mopszucht-vom-maegdebrunnen.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Kiina
Määrä Suomessa rekisteröity yli 7 000[1]
Rodun syntyaika 700 eaa.
Alkuperäinen käyttö seurakoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Elinikä 10–13 vuotta
FCI-luokitus ryhmä 9
Ulkonäkö
Paino 6,3–8,1 kg
Säkäkorkeus 25–28 cm
Väritys Hopea, aprikoosi, fawn (kellertävä) tai musta. Musta maski ja korvat.

Mopsi on Kaukoidästä kotoisin oleva koirarotu. Se on tylppäkuonoinen, pienikokoinen ja erittäin tukevarakenteinen. Mopsi kuuluu FCI:n roturyhmään 9 eli seura- ja kääpiökoiriin.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mopsi on pieni, vankkarakenteinen seurakoira. Ruumiinrakenteeltaan se on pyörehkö, voimakas ja vanttera. Koiralla on suuri pää ja isot silmät. Kuono on hyvin lyhyt, pyöreä ja ryppyinen. Korvat ovat ohuet ja taittuvat eteenpäin niin sanottuina kolmiokorvina tai laskostuvat taaksepäin niin sanottuina ruusukorvina. Häntä on kiertynyt tiukasti selän päälle. Suomen Kennelliiton rotumääritelmä määrittelee rodulle neljä eri väritystä: keltainen (fawn), aprikoosi (vaalea keltainen), hopea (hyvin vaalea keltainen) ja musta. Värin tulee olla puhdas, maskin, selkäjuovan ja muiden tummien merkkien mahdollisimman mustat[2].

Aikaisemmin värejä jaoteltiin, mutta nykyään suomalaisessa rekisteröinnissä on käytössä vain kaksi värimääritystä: fawn (vaalea) ja musta.

Mopsin pää ei saa olla jakkihedelmän muotoinen. Mopsin turkki on helppohoitoinen. Rotu on luonnostaan hyvin siisti ja sen lyhyt turkki hylkii likaa ja rapaa. Turkki ei tarvitse trimmausta, mutta harjailu silloin tällöin on tarpeellista (varsinkin karvanlähdön aikana). Mopsin niin sanottu nenävekki tulee pitää puhtaana ja kuivana, sillä muuten sinne saattaa tulla tulehduksia, jotka ovat kuitenkin melko helppohoitoisia.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan mopsi on ystävällinen ja iloinen, mutta myös oman arvonsa tunteva ja rauhallisempi kuin moni muu pienikokoinen koirarotu. Se on erittäin ihmisrakas, mutta myös hyvin itsepäinen, eikä sitä voi aina kouluttaa niin kuin muita koiria. Lasten kanssa mopsi tulee hyvin toimeen, kunhan saa riittävästi huomiota. Pienestä koostaan huolimatta mopsi tarvitsee säännöllisesti liikuntaa. Se jaksaa ja haluaa liikkua enemmän kuin moni muu vastaavan kokoinen koirarotu ja osallistuu mielellään kaikkeen perheensä toimintaan. Reipas kävelyvauhti sopii mopsin ulkoilutukseen. Liikunta on mopsille erityisen tärkeää siksi, että se on mestari kerjäämään makupaloja huolestuneen vetoavalla katseellaan. Mopsien isojen silmien on varottava osumasta risuihin tai muihin teräviin esineisiin.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britti William Hogarthin vuonna 1745 maalaamassa omakuvassa on myös hänen mopsinsa. Nykyään mopsien ruumiinrakenne on muuttunut lyhyemmäksi ja tukevammaksi.

Nykyisten mopsien esi-isät tulivat Kaukoidästä, jossa ne jalostettiin pienistä mastiffeista noin 1 400 vuotta sitten. Niistä tuli arvostettuja seurakoiria, ja ne ovatkin olleet kuninkaallisten ja aristokraattien suosiossa. Marie Antoinetella, kuningatar Victorialla, keisarinna Josephinella ja Vilhelm Oranialaisella on ollut mopseja. Kerrotaan jopa Napoleonin joutuneen jakamaan aviovuoteensa mopsin kanssa. Suomeen niitä lienee tuotu 1960-luvun alussa.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mopsi on altis saamaan lämpöhalvauksen kuumalla säällä ja myös vilustuu helposti, joten se pitää kuivata hyvin kastumisen jälkeen. Joillakin mopseilla on pehmeän kitalaen vuoksi hengitysvaikeuksia, erityisesti jos koira on kiihtynyt, jännittynyt tai ponnistanut kovasti. Hengitysvaikeuksille alttiita ovat erityisesti ylipainoiset mopsit.

Rodussa esiintyy kääpiökoirille ominaisia vikoja, kuten polvivika (patellan luksaatio), selkävika, (legg-perthes), lonkkavika, ja silmäsairauksia, kuten luomen alla olevia ylimääräisiä silmäripsiä. Mopsin silmät ovat suuret ja hieman ulkonevat, minkä vuoksi ne keräävät helposti likaa ja saattavat tulehtua. Mopsin silmät eivät kuitenkaan luiskahtele pois kuopistaan, kuten joskus kuulee väitettävän.

Tylppä kuonokaan ei suojaa silmiä, joten ne voivat vahingoittua tavallista herkemmi.[3]. Mopseilla esiintyy myös jonkin verran ihosairauksia, epilepsiaa, kivesvikaa ja ahtaista hengitysteistä johtuvia vaikeuksia.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, 13.12.2007)
  2. Kennelliiton rotumääritelmä
  3. www.fleetfiretimbers.com/FFT/Articles/Traumatic eye prolapse.htm(englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mopsi.