Kiinanpalatsikoira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Kiinanpalatsikoira

Pekingese1904.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Kiina
Nykyinen käyttö seurakoira
FCI-luokitus 9
Ulkonäkö
Paino uros: alle 5 kg
narttu: alle 5,5 kg
Väritys kaikki värit paitsi albiino ja maksanväri

Kiinanpalatsikoiran eli pekingeesin alkuperämaa on Kiina ja vastuumaa Iso-Britannia.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olemus leijonamainen. Häntä on tiiviisti selänmyötäinen ja painuu toiselle sivulle. Jalat ovat pienet mutta vantterat. Kiinanpalatsikoiralle on myös ominaista lyttykuono. Kiinanpalatsikoira on aavistuksen verran korkeuttaan pidempi. Pekingeesiuroksen säkäkorkeus on 19–23 cm ja narttujen 15–21 cm. Rodulle tärkeää on raskas luusto ja vankka runko. Ihanteellinen paino urokselle on 5 kg ja nartulle 5,4 kg.

Turkki ja sen hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karva on pitkää ja suoraa. Pekingeesillä on kaulan ympärillä kaulurimainen harja. Päällyskarva on melko karheaa, alusvilla on runsas. Korvissa, raajojen takaosissa, hännässä ja varpaissa on hapsut. Turkin väreinä ovat sallittuja muut paitsi albiino ja maksanväri. Turkki vaatii säännöllistä hoitoa (kampaus noin kerran viikossa, pesu tarvittaessa).

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekingeesi on luonteeltaan itsepäinen ja rohkea, ja vahtikoirana se on hyvä. Arkuus tai aggressiivisuus eivät kuulu sen luonteeseen. Se on yhden ihmisen koira, joka uskoutuu omistajalleen. Pekingeesi ei mielistele tai palvo, mutta osoittaa ymmärrystä ja lojaaliutta ihmistä kohtaan. Vaikka kiinanpalatsikoira puolustaa omistajaansa uskollisesti, se ei ole missään nimessä vihainen. Se on hyvin ihmisläheinen ja lempeä otus, joka sopii täydellisesti seurakoiraksi.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekingeesi on nimensä mukaiseksi kotoisin kaukoidästä, Kiinasta. Buddhalaisuudessa leijona on pyhä eläin, ja sen vuoksi keisari halusi itselleen oman pienen "pyhän leijonansa". Niinpä kiinanpalatsikoira jalostettiin ja sen haluttiin muistuttavan leijonaa niin paljon kuin mahdollista. Pekingeesin tehtävänä oli vartioida palatsin aarteita ja varoittaa varkaista sekä karkottaa pahoja henkiä. Nämä pyhät koirat olivat itsekin tarkkaan vartioituja, ja varasta odotti kuolemantuomio. Rodun sai omistaa vain keisari eikä niitä saanut myydä, vaan ne saivat olla ainoastaan keisarillinen lahja. Alamaistenkin tuli painaa päänsä kiinanpalatsikoiran edessä. Rotu levisi länsimaihin vasta boksarikapinan jälkeen. Länsimaissa rotuun ihastuttiin ja siitä tuli suosittu.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]