Mikael Johnson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mikael Johnson (s. 1974 Turussa)[1] on suomalainen tutkija. Hänen työnsä käsittelee käyttäjien vaikutusta uuden teknologian kehittymiseen. Johnson on tutkinut yhtäältä sosiaalista mediaa ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua erikoistuen siihen, miten sosiaalisen median palveluiden kehittäminen muuttaa käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusoletuksia ja toimivia työtapoja. Toisaalta hän on julkaissut sarjan tutkimuksia energian säästöstä ihmisten arjessa sekä kansalaisten osallistumisesta uusiutuvan energiateknologian kehittymiseen.

Merkillepantavaa Johnsonissa tutkijana on hänen laaja-alaisuutensa. Hänellä on kyky ymmärtää ja yhdistää eri tieteenaloja sekä tällä tavoin edistää monitieteisyyttä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Johnsonin tausta on tietojenkäsittelytieteissä, ja hän on työskennellyt ohjelmoinnin, käyttöliittymäsuunnittelun, mallintamisen ja informaatioarkkitehtuurin parissa. Monitieteisyyden lisäksi Johnson on laaja-alainen suhteessa tutkimusmenetelmiin. Hänen tutkimuksensa perustuvat sekä määrällisiin aineistoihin, kuten käyttölogeihin ja kyselytutkimuksiin, että laadullisiin menetelmiin. Tärkeitä teoreettisia lähestymistapoja Johsonin tuotannossa ovat innovaatiotutkimus ja teknologian sosiologia.

Johnsonin väitöskirjatutkimus "How Social Media Changes User-Centred Design" yhdisti edellä mainittuja menetelmiä ja lähestymistapoja suomalaisen sosiaalisen median palvelun Habbon ja Sulake Corporation Oy:n elinkaaren pitkittäistutkimuksessa.[2] Johnson seurasi Habbon kehittäjien ja käyttäjien vuorovaikutusta kymmenen vuoden ajan. Työtä voi pitää uutena avauksena sille, miten käyttäjäkeskeisiä menetelmiä ja niiden muutosta uudessa sovellusalueessa (kuten sosiaalinen media) voidaan tutkia. Johnsonin tapaustutkimus kyseenalaistaa totuttuja käsityksiä, ja sen keskeinen viesti on, että käyttäjien osallistumisen ajoitusta ja menetelmävalintaa tulee harkita tarkkaan. Päätöksessä kannattaa ottaa huomioon muun muassa kehittäjien ja käyttäjien välinen sosiaalinen etäisyys, käyttäjätiedon kertyminen sekä päällekkäiset ja vaihtuvat kehitysrytmit. Johnson esittää, että yleinen käyttäjien osallistamisen prosessiohjeistus kannattaa sen sijaan unohtaa, sillä se perustuu projektiajatteluun, jossa ei mietitä yhtä projektia pidemmälle ja jossa projektit aloittavat nollasta, mikä on todellisessa suunnittelussa harvinainen tilanne.

Merkittävimmät julkaisut [3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johnson, M. (2013) How Social Media Changes User-Centred Design. Espoo: Aalto University Press.
  • Johnson, M., Hyysalo, S. & Tamminen, S. (2010) The Virtuality of Virtual Worlds, or What We Can Learn from Playacting Horse Girls & Marginalized Developers. Symbolic Interaction, 33 (4).
  • Johnson, M. (2007) Unscrambling the “Average User” of Habbo Hotel, Human Technology, 3 (2), 127–153.
  • Heiskanen, E., Johnson, M., Robinson, S., Vadovics, E. & Saastamoinen, M. (2010) Low-Carbon Communities as a Context for Individual Behavioural Change. Energy Policy, 38 (12), 7586-7595.
  • Lehdonvirta, V., Wilska, T-A. & Johnson, M. (2009) Virtual Consumerism: Case Habbo Hotel. Information, Communication & Society, 12 (7).
  • Johnson, M. (2010) User Involvement, Social Media, and Service Evolution: The Case of Habbo. 43rd Hawaii International Conference on System Sciences. Kauai, Hawaii, 5–8 January 2010. (Nominated for Best Paper Award).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]