Mi tango triste

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mi tango triste
Pedro’s Heavy Gentlemen
Studioalbumin Mi tango triste kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  23.-27.8.1999[2]
 Studio  Finnvox Studio B
 Julkaistu 17. maaliskuuta 2000[1]
 Formaatti CD-levy (3984-29724-2)
 Tuottaja(t) Jaakko Salo
 Tyylilaji tango, latino, instrumentaali
 Kesto 47.08
 Levy-yhtiö Finlandia Records
 Levymerkki Finlandia Records
Muut kannet
Albumin takakansi.
Pedro’s Heavy Gentlemenin muut studioalbumit
Reggae
1997 		Mi tango triste
2000
Singlet albumilta Mi tango triste
  1. ”El Choclo”
    Julkaistu: 2000

Mi tango triste on Pedro’s Heavy Gentlemenin kymmenes ja toistaiseksi viimeinen studioalbumi, joka julkaistiin maaliskuussa 2000. Albumi julkaistiin vain CD-levynä Finlandia Recordsin levittämänä.

Albumi sisältää tunnettuja argentinalaisia ja japanilaisia tangoja uudelleen sovitettuina instrumentaalisina versioina. Mukana on myös yksi suomalainen tango.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kappaleet sovittanut Jaakko Salo, ellei toisin mainita.

  1. El choclo – 2.47 (Tulisuudelma, säv. Angel Villoldo)
  2. Uno – 4.14 (Yksin, säv. Marianito Mores)
  3. La cumparsita – 3.19 (Tropiikin yössä / Hiljaa yössä, säv. Gerardo H. Matos Rodriguez)
  4. Volver – 3.41 (Luokses jään, säv. Carlos Gardel)
  5. A media luz – 2.54 (Valo pikkuinen / Kun yö on valoton, säv. Edgardo Donato)
  6. Ame ni saku hana – 3.01 (Japanese Tango, säv. trad, sov. Petri Ikkelä)
  7. El dia que me quieras – 3.38 (Päivä jolloin rakastat, säv. Carlos Gardel)
  8. Tango notturno – 3.30 (säv. Hans-Otto Borgman)
  9. Adios pampa mia – 2.52 (Jää hyvästi pampa, säv. Francisco Canaro, Marianito Mores ja Ivo Pelay)
  10. Mi tango triste – 4.01 (säv. Anibal Troilo)
  11. Caminito – 3.38 (Muistojen polku, säv. Juan de Dios Filiberto)
  12. Por una gabeza – 3.35 (Kuoleman paikka, säv. Carlos Gardel)
  13. Adios muchachos – 2.30 (säv. Julio Sanders)
  14. Tango Fumiko – 2.37 (säv. Rauni Autio)[2]

CD-painoksen sisäkannessa on Pekka Gronowin kirjoittama teksti:[2]

»Vuonna 1907 argentiinalainen laulaja Angel Villoldo matkusti valtameren yli Pariisiin tekemään äänilevyjä ja koittamaan onneaan suurkaupungin huvipaikoissa. Mukanaan hänellä oli uusi sävellyksensä El choclo, jonka ensiesitys oli ollut Buenos Airesissa pari vuotta aikaisemmin.

Tämä vierailu ei ollut mikään suurmenestys, mutta Villoldon perässä tuli muita argentiinalaisia taiteilijoita, ja vuonna 1911 Pariisin lehdet kertoivat jo, että tango on vuoden uusi muotitanssi. Se mikä oli silloin muotia Pariisissa oli pian muotia koko maailmassa. Muutamassa vuoidessa muotitietoinen nuoriso San Franciscosta Moskovaan opetteli tangon askeleita ja Helsingissä Iivari Kainulainen levytti vuonna 1915 ensimmäisen suomenkielisen tangon.

Maailmansotien välisinä vuosina tango oli yksi kevyen musiikin kansainvälisistä valtavirtauksista. Fransisco Canaro, Eduardo Bianco ja muut argentiinalaiset tango-orkesterit tekivät pitkiä vierailuja vanhalle mantereelle, ja kaikkialla Euroopassa syntyi paikallisia tango-orkestereita. Tangoja sävellettiin saksaksi, ranskaksi, puolaksi, kreikaksi... Suomessa nuori Toivo Kärki sävelsi ensimmäisen tangonsa vuonna 1935.

Tangon kansainvälinen suosio saavutti huippunsa, kun Georgia Gibbsin levyttämä Kiss of fire nousi toiselle sijalle Yhdysvaltain levylistoilla vuonna 1952. Suomessa Olavi Virta levytti saman kappaleen nimellä Tulisuudelma, ja meillä se nousi peräti listojen kärkeen. Tulisuudelma oli Angel Villoldon vanha El choclo, josta oli tällä välin tullut yksi maailman eniten soitetuista tangoista.

Tangon suosio oli jo kuitenkin painumassa alamäkeen. Viisikymmenluvulla uudet musiikin virtaukset pian syrjäyttivät sen, ja useimmille musiikin harrastajille se on nykysin yhtä historiallinen ilmiö kuin menuetti tai polkka. Vain kolmessa maassa harrastetaan vielä aktiivisesti tangoa. Yksi niistä on tietenkin tangon kotimaa Argentiina, toinen Suomi, kolmas Japani, jossa johtavat argentiinalaiset tango-orkesterit säännöllisesti vierailevat.

Tangon tuntijat ovat yksimielisiä siitä, että tango syntyi vuosisadan vaihteen tienoilla Rio de la Platan suiston kaupungeissa, Buenos Airesissa ja Montevideossa. Ensimmäiset tango-orkesterit olivat pieniä kokoonpanoja, joissa oli pianon ja kontrabasson lisäksi muutama viulu ja bandoneon, pieni argentiinalainen harmonikka, joka poikkeaa eurooppalaisesta isoveljestään laulavan äänensä ja vivahteikkaan dynamiikkansa ansiosta. Tangon historiassa ensimmäisen sukupolven tangomuusikot tunnetaan nimellä "vanha kaarti", "La Guardia". El choclon lisäksi tunnetuin ensimmäisen sukupolven tango on La cumparsita, jonka Gerardo Matos Rodriguez sävelsi Montevideossa, Uruguayssa vuonna 1916. Vanhan kaartin säveltäjiin kuuluu myös Francisco Canaro, jonka tunnetuin sävellys on A media luz.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen esiin astui toinen sukupolvi, "La guardia nueva". Uusi polvi suurensi tango-orkestereita, lisäsi niihin enemmän soittimia ja laulusolistin. Tämän kauden kuuluisin tangosäveltäjä onkin Carlos Gardel, alkuperäinen "tangokuningas", joka oli aikanaan latinalaisen Amerikan suosituin laulaja, kunnes hän menehtyi lento-onnettomuudessa Kolumbiassa vuonna 1935. Hänen kansainvälisesti tunnetuin sävellyksensä on Volver; monet muuto, kotimaassaan valtavan suositut tangot ovat vasta myöhemmin tulleet kansainvälisen yleisön tietoisuuteen.

Tangon suosio jatkui Argentiinassa murtumattomana 1950-luvulle saakka. Suosittu Uno on levytetty ensi kerran vuonna 1943, Mi tango triste vuonna 1946. Viisikymmenluvulla tangon modernisoija Astor Piazzolla lisäsi perinteiseen tango-orkesteriin sähkökitaran ja sävelsi teoksia bandoneonille ja sinfoniaorkesterille. Mutta Argentiinassakin uudet musiikin virtaukset ovat pakottaneet tangon väistymään taka-alalle, uudet tangosävelmät saavat harvoin enää laajempaa julkisuutta.

Pedro Hietasen ihailijoille ei varmaankaan ole mikään yllätys, että mestari on nyt levyttänyt kokoelman maailman komeimpia tangoja. Pari vuotta sitten Pedro julkaisi kokoelman suomalaisen tangon klassikoita. Tätä ennen "Pedro’s Heavy Gentlemen" on tehnyt hienon sarjan erilaisten teemojen ympärille koottuja kokoelmia, joiden aihepiirit ovat ulottuneet venäläisen kansanlaulun klassikoista suomeksi tulkittuun calypsoon. Tällä kertaa sovittajana ei ole Pedro itse, vaan Jaakko Salo. Syynä tähän ei ole ainoastaan se, että Salo on aikanaan sovittanut sellaiset kuolemattomat tangolevytykset kuin Satumaan ja Tähdet meren yllä, joka olisi vuonna 1964 noussut Suomen eniten myydyksi levyksi, ellei Beatlesien All my loving olisi juuri ja juuri kiirinyt ohi. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen levytuottaja, joka vei suomalaisia tangolaulajia Buenos Airesiin levyttämään paikallisten orkestereiden kanssa.

Enemmän kysymyksiä saattaa herättää se, miksi juuri nämä neljätoista sävelmää on valittu levylle. Argentiinalaisen tangon klassikoistahan voisi helposti koota kokonaisen levysarjan. El choclo ja La cumparsita ovat itsestään selviä valintoja, eikä tangokokoelmaa voi tehdä ilman muutamaa Carlos Gardelin sävellystä. Muutkin valitut sävelmät ovat tangoklassikoita.

Olisi kuitenkin ollut väärin koota kattava klassikoiden kokoelma pelkästään argentiinalaisista tangoista, niin kansainvälinen tangosta on tullut. Tango notturno ei ole ainoastaan yksi tunnetuimmista eurooppalaisista tangoista, se on myös yksi niistä harvoista, jotka ovat päässeet tangon kotimaassa orkestereiden vakio-ohjelmistoon. Ame ni saku hana puolestaan edustaa Japania, tangon kolmatta kotimaata. Tango Fumiko puolestaan sitoo langan päät yhteen: se on Japanin innoittama suomalainen tango. Rauni Autio sävelsi sen 1960-luvulla japanilaisen ystävänsä kunniaksi, ja Reijo Taipale levytti sen silloin ensimmäisen kerran.»
(Pekka Gronow, 1999)

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pedro’s Heavy Gentlemen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pedro's Heavy Gentlemen - Mi Tango Triste Spotify Music. Viitattu 19.8.2023.
  2. ↑ a b c d Pedro's Heavy Gentlemen: "Mi tango triste"-albumin bookletin tekijätiedot. Finlandia Records, 2000.
  3. ↑ Pedro's Heavy Gentlemen - Mi Tango Triste (2000, CD) Discogs. Viitattu 19.8.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mi_tango_triste&oldid=21822045”