Metsäliekosammal
Sivulta puuttuu | Metsäliekosammal | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Rhytidiadelphus triquetrus (Hedw.) Warnst.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Metsäliekosammal Wikispeciesissä |
Metsäliekosammal (Rhytidiadelphus triquetrus) on yksi Suomen suurikasvuisimmista sammaleista, ja muistuttaa ulkonäöltään hiukan huonokuntoista kuusennärettä pienoiskoossa. Englanninkielisissä maissa sitä kutsutaan sähköllä tapetun kissan sammaleksi (electrified cat's moss) nukkavierun kissan häntää muistuttavan ulkonäkönsä takia.[2]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Metsäliekosammal kasvaa pystyssä ja haaraantuu epäsäännöllisesti. Sen punaruskea varsi tulee 10–20 cm korkeaksi. Heleänvihreät lehdet kapenevat kärkeä kohti, ja niissä voi erottaa kaksi pitkää ja ohutta lehtisuonta. [3] Lehdet ovat pitkittäispoimuiset ja niiden reunat ovat hampaiset.[4]
Levinneisyys [muokkaa]
Metsäliekosammal kasvaa koko Suomessa.[5]
Elinympäristö [muokkaa]
Metsäliekosammal viihtyy tuoreissa kangasmetsissä, käenkaali-mustikka-tyypin lehtomaisissa kangasmetsissä. [6]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5.
- ↑ Borealforest.org
- ↑ Helsingin yliopisto - Biologian opettaminen
- ↑ Rikkinen, Jouko: Jäkälät ja sammalet suomen luonnossa. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22221-7.
- ↑ Ulvinen, T. ja Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6.
- ↑ Finnica.fi
